Kuulumisia on jo ilmeisesti kaipailtu, joten tästäpä saatte ensimmäiset kuulumiset! :D 1,5 viikkoa sitten asetuin Aidan kanssa tänne taloksi. Aluksi ollaan tietenkin oltu täällä molemmat pää pyörällä, minä itse kuitenkin huomattavasti Aidaa enemmän. (lähinnä yrittäessäni löytää paikkoja ja asioita, ja suunnistaessani kartan kanssa ;D) Aida on ottanut suhteellisen lungisti. Välillä kun ollaan "kaupungilla" (ei keskustassa kuitenkaan) kävelty, niin on neitiä vähän jänskättänyt, mutta muuten ei mitään ongelmia. Aida on kotiutunut tänne taloon hyvin, vaikka muutimmekin omakotitalosta ;) Aivan talomme takapihalta lähtee paljon mahtavia ulkoilureittejä pitkin luonnonsuojelualuetta ;) kaikki kulkevat kosken/joen rannalla :) eli todella ihanaa!!

Nyt olen alkanut metsästämään koirakerhoja. Kyllä niitä onkin löytynyt, mutta sopivia harjoitusryhmiä etsitään vielä..Kaikki tuntuvat olevan niin kaukana vain kun ei ole autoa, mutta katsotaan saiskos yhteiskyytejä aikaan vai kävelläänkö :D nyt näyttää ainakin siltä, että me päästäisiin treenaamaan johonkin agilityryhmään. Agilitykenttä on ainoa, joka on aika lähellä meitä. Huomenna mennään katsomaan erään kouluttajan ryhmää. Mutta joo. Kerron myöhemmin enemmän ;)

Käveltiin sitten tänään lähimpään koirapuistoon, jonne kyllä oli ihan kohtuullinen matka siltikin. Aida ei ole koskaan käynyt koirapuistossa, edellisen Alpon kanssa (Vantaalla) niitä kierreltiin paljonkin. Ensiksi Aida juoksi kunnon spurtit, vähän se varmaan mietti että mikäs aidattu metsä tämä oikein on... ;D Ja tuntuipa tuo ottavan heti paikan omakseen kun hyppäsi penkille istumaan ja juoksi portille ilmoittamaan ohikulkijoille, että "Tää on sitten mun mesta." Otin myös Aidan kanssa muutaman tokoliikkeen, kun ei olla kuin herra ties milloin viimeksi treenattu tokoa....Seuraaminen menikin hyvin, tosin en tehnyt kuviosta kuin suoraa ja aika lyhyen. Palkkasin heti "taakse päin" kun A kulki oikeassa asennossa ja katsoi muhun. Ja sitten paikalla olo, joka kesti minuutin. Kyllä aida sentäs pysyi kunnolla, mutta täytyihän sitä vähän pyöritellä päätä ja vilkuilla mopoja :D

Niin ja kyllä ollaan huomattu heti tämä etelän vaikutus hyvässä ja pahassa :D Hyvässä tietenkin siksi, että täällä ilma tuntuu vielä paljon lämpöisemmältä kuin Virroilla (Keski-Suomessa) ja täällä sataa ehdottomasti VÄHEMMÄN! Jippijaijee!! :) Tuulta kuiteskin piisaa :) Mutta...ei olla kuin vajaa 2 viikkoa oltu täällä ja olen nyppinyt Aidasta jo 3 punkkia! Virroilta ei tänä kesänä saatu yhtään punkkia, samoin oli muistaakseni viime vuonnakin. Niinhän sitä on sanottu, että saaristossa näitä riittää :( Aidalla on ollut punkkipanta, jonka ikä on 4 kk, ja nyt ollaankin 4.kuukaudella menossa..Mutta. Eivätpähän punkit ole kaulaan silti mönkineet, jossa panta on! Kaksi oli silmäkulmassa ja yksi korvassa.

Eli kaiken hämmennyksen keskellä olemme viihtyneet hyvin. Kotka on todella kaunis kapunki, ei liian iso, mutta juuri sopivan kokoinen. Täällä on monipuoliset harrastus yms. mahdollisuudet, sen verran on pakko mainostaa omaa kaupunkia! Kyllä, minä olen jo rakastumassa siihen... Ja kun niitä meidän kämpän kuvia niin kovasti kaivataan, niin kyllä, tulette aivan pian näkemään, mutta ensin minun olisi todellakin tarttuttava imurin varteen ja raivattava loputkin roinat..(mikä onkin paljon helpommin sanottu kuin tehty..)

P.S: Pyydän anteeksi, että vahingossa poistin juhannus-tekstistä yhden kuvan, enkä enää jaksa laittaa sitä uudelleen...