Huomenna koittaisi jälleen se päivä, jolloin pitäisi matkata Aidan kanssa junalla Virroille pääsiäiseksi. Ollaan käyty kahtena päivänä jälleen radan varrella "totuttautumassa". Maanantaina meni ihan ok, juna seisoi siellä jo valmiina, ja sen jälkeen teimme pienet tokotreenit. Tänään kävimme taas, ja  odottelimme junaa hetken. Aida käyttäytyi hyvin, kun juna tuli, mutta kun yritin viedä sitä vähän lähemmäs junaa, se alkoi rimpuilla ja vetää kauemmas. Noutajahihnaa olen käyttänyt aina silloin, kun matkataan autolla tai junalla, koska Aida yrittää rimpuillessaan vetää päätänsä pois hinasta (koska se pari kertaa on onnistunut sen tavallisella pannalla tekemään). Noutajahihnassa se ei onnistu, ja yleensä aina silloin Aida "luopuu" vastaan vänkäämisestä. Nyt sillä ei ollut noutajahihnaa, joten minun täytyi antaa sille periksi, koska en todellakaan halunnut että se junaradalla saisi vedettyä päätä pois. En kuitenkaan tiedä, miksi Aida olisi halunnut päästä kauemmas. Ennen se ei ole tehnyt tätä, ja toisaalta nyt käytös voi ruokkia itseään. Eli pelkään, suostuuko se tulemaan huomenna junaan. Juna kun ei odottele liiemmin  Aida ei ole mitenkään autolla ajon suurin fani, ja palkkaan sitä vieläkin hyvästä autoon hyppäämisestä. Pentuna se tosissaan pelkäsi ja voi pahoin, mutta nykyään se ei enää pelkää, joskus rimpuilee vain koska ei tahdo. Junaan mennessä se on tullut hyvin, koska menemme yhdessä, ja olen esimerkkinä jne. luullakseni.  Nyt vain täytyy toivoa, että huomennakin sujuisi yhtä hyvin kuin viimeksi marraskuussa!!! Ostin Aidalle taas juustoa ja nakkia. Oikeastaan hieman jopa pelottaa, mutta täytyy yrittää tunkea jännitys jonnekin taka-alalle huomenna. Sitten jäädään tänne Kotkaan ja kirjoitetaan vihaista tekstiä blogiin jos emme pääse matkalle!

Vielä pitää kertoa meidän itsenäisistä tokoharjoituksistamme pitkin viikkoa. Ollaan tehty seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, liikkeestä seisomista ja lyhyt paikalla olo. Yleisesti ottaen on mennyt hyvin, koska olen käyttänyt naksutinta ja pitänyt namia A:n nokan edessä seuraamisessa. Aida tosiaan on oppinut kunnon sivulle tulon, jota se tarjoaa yhä useammin!  Huomenna sitten turistaan tänne blogiin joko hyviä tai huonoja kuulumisia. Toivottavasti tietenkin hyviä....