Että ärsyttää, kun olin tämän jo kertaalleen kirjottanut, mutta sitten vahingossa painoin jotain ja kaikki hävisi!

Siis tänään Iisa näki ihmisvauvaa, kun agiryhmästämme Miia ja hänen 8 kk tyttönsä tulivat vierailulle. Tyttö on myöskin Iisa nimeltään, Miialle (ja Iisalle) kunnia tästä nimestä.  Olimme siis sopineet järjestävämme Iisojen pentutreffit, mutta otin myös Aidan vaikkei se oikeastaan kuulunutkaan joukkoon. (A. se ei ole Iisa-niminen, B. eikä myöskään ikänsä puolesta pentu). Aidallehan vauvat ja lapset ovat suuri rakkauden kohde, kun Aida itse oli samaan aikaan "vauvaiässä" kuin pikkusiskoni Kiiakaisla. Ei Iisakaan vauvaa oudoksunut, vaan nuolaisi häntä heiluen pari kertaa Iisan naamaa. Kumpikaan Iisoista ei siis oudoksunut toista osa puolta.  Iisat jakoivat yhteisiä naposteltavia, kuten pensaanoksan. Ja kuulemma tämä on Iisa-nimisten tapa mättää kaikki suuhunsa.  Miialta saan kuvia joskus, joten ehkä myöhemmin laitan tännekin kuvan.

Iltasella käytiin vielä bussilla kapungin keskustassa. Bussimatkoissa ei mitään erikoista, Iisa tepasteli tai istui ja ihmetteli lattialla. Kaupungissakin oli paljon kivoja ihmisiä, joilta sai rapsutuksia.  Tuli kuitenkin kotikulmilla sitten nähtyä myös eka asia, joka aiheutti pelkoa Iisassa. Nimittäin 2 haukkuvaa saksanpaimenkoiraurosta, jotka kulkivat pihalla vähän matkan päästä, niitä Iisa pelkäsi. Ehkä ne olivatkin pelottavia, mutta ei Iisalle silti pahaa tekisi, vaikka näkisi välillä muitakin koiria kuin kultsuja..  vaikka onhan Iisa nähnytkin muutaman (esim. Seppo-terrierin), ja kaikki meni hyvin.

Aidan iltalenkin jälkeen päätin ottaa lyhyet, mutta kunnolliset tokotreenit. Se sisälsi seuraamista, paljon käännöksiä paikalla, luoksetuloa ja paikalla makuuta. Seuraaminen meni erikois-hyvin, näin kun menisi aina! Mutta minulla olikin nami koko ajan suussani. Muutkin liikkeet menivät hyvin, tosin paikalla makuusta Aida ennakoi taas istumaan, mutta sekin saatiin lopussa taas korjattua, kun käytin naksutinta silloin, kun Aida vielä makasi siirtyessäni sen sivulle.