Nyt alkaa jo sujumaan vähän "helpommin". On mulla sit oppivainen tyttö, ja tää vanhempi puolestaan niin sopeutuvainen. Että olen ylpeä neideistäni!

Viime yönä käytiin pari kertaa ulkona, kun Iisa käyttäyty häkissään vähän levottomasti. Toisella kerralla oltiin tosi kauan, eikä se siltikään pissannut. Sitten tajusin, että raukalla on kuuma, kun se läähättikin. Otin yhdestä kulmasta peittoja pois, jonne Iisa kaivautukin heti. Ja aamuyö meni tosi hyvin nukkuessa pitkälle aamuun asti.  mutta vaikka nyt häkissä olisikin vähän kuuma, niin en nyt siitä kuitenkaan luovu ihan sen takia, että vien Iisan yöllä ulos jos on hätä.

Aamupäiväl oltiinkin kauan ulkona molempien neitien kans. Oltiin menossa joen rannalle, kun sattumalta törmäsimme kultaisiinnoutajiin Veeraan (Woodchuck's Blue Velvet) ja Ronjaan (Cosmona's Milk N Honey). Ronja on 1-vuotias ja Veera 9, ja Aida ja Ronja menivät huimaa kyytiä keskenään uiden, juosten ja jahdaten toisiaan. Aida ei edes juurikaan pomottanut Ronjaa - uskokaa tai älkää! Liekö pentu pehmentänyt senkin aivot...?  Me seisoskeltiin rannassa ja Iisa kuljeskeli vapaasti. Kyllä on reipas koira! Se ei arastellut noutajia yhtään, ja vaikka noutajat välillä tönäisivätkin sitä, se ei kiljunut niin kuin Aida pienenä, vaan räksytti pari haukahdusta ikään kuin sanoen "Mitäs muhun törmäilette?"  Nostin Iisaa vesirajaan, se vaan haisteli vettä ja tuli pois. Se kävi mutaiselle hiekalle maaten. Pikku kivet kiinnostivat Iisaa tosi paljon (niin kuin kuulemma Iisan yhtä siskoistakin kiinnostaa). Se yritti niitä popsia. Kun kotiin pääsimme, oli kyllä yksi hyvin väsynyt tyttö käsivarsillani, sekä toinen entistä pirteämpi... Hehe. Mutta oli kiva, että Aida sai leikkiä "oikeiden koirien" kanssa ja juosta ja uida.

Tänään ollaan sit vähän taas "opiskeltu" asioita. Esim. yksinoloa. Olen jättänyt koiria kahdestaan ja ollut jo noin vartin poissa - eikä mitään huutoa ole kuulunut. No, Aida antaa tietenkin turvaa, mutta olen jättänyt pentuaitauksen oven auki, jos Iisa haluaa mennä sinne (tai Aida ). Olen myös käynyt kaksi kertaa Aidan kanssa ihan kaksin ulkona, ja Iisa jäi käytävään pentuaitauksen ovi auki. Hyvin sekin oli mennyt väsyneenä, pari kertaa haukahti, mutta ilmeisesti oli sitten mennyt nukkumaan. Iisalta olen myös saanut hienoja kontakteja, ja totuttanut jo naksuttimeenkin. Kyllä se oppii... Täytyy muuten vielä mainita, että aamulla kaksin Iisan kanssa ulkona ohi ajoi roska-auto, mutta Iisa ei pelännyt kolinaa (eikä myöskään hälytysajoneuvon ääniä). Taitaa olla, että tää blogi nyt päivittyy vähän joka päivä, kun Iisalle tulee niin paljon uusia juttuja koko ajan.

Niin, vielä unohtui mainita, että Iisaa seisotin taas lyhyen aikaa tänään lattialla.