Tosiaankin eilen iltana oli lähtenyt Iisan eka hammas. Se oli ylhäältä toinen etummaisista hampaista. No, tänään sitten lähti toinen siitä vierestä. Melko nopeaan tämä tuli, eikä Iisa ole kuin vasta 3 kk! Mutta sujuuhan kehittyminen toki yksilöllisesti. Päivittäin olen Iisalta hampaat kattonu, joten olen varma päivistäkin.  nyt ei rukalla ole kuin reiät etummaisten hampaiden tilalla ylhäällä, toivottavasti kasvaa vielä uudet tilalle!

Eilen iltana päästiin sitten tekemään tuttavuutta niiden uusien naapureiden kanssa, joista kerran puhuin. Olin pelkästään Iisan kanssa takapihalla myöhään, kun paikalle sattui myös uusi naapurin nainen (enpäs nyt nimeä tiedä), jolla on rottweilerin 9-10 vko pentu Paxi sekä 7-vuotias vanhempi rotikka Doni. Käskin Iisan istua ja päästin hihnasta vapaaksi pentua katsomaan. Voi, kun oli taas jännää! Paxi oli tosi rohkea ja reipas pentu, joka oli aika kova näykkimään, mutta olisi vain halunnut telmiä Iisan kanssa. Iisa vähän vikisi ja keskittyi taas selällään makaamiseen ja Paxin huulien nuolemiseen. Aika jännää, kun ei kukaan koira ole ikinä Iisaa alistanut... heti kun Paxi jätti Iisan, Iisa reipastui ja lopussa oli paljon reippaampi kuin alussa muutenkin. Iisa näytti Paxille hyviä "ruokapaikkoja" maasta, ja molemmat märehtivät maasta jotain. Tosin eivät he ole naapureinamme kovin pitkään, he asuvat tässä vain väliaikaisesti.

Tänään harjoittelimme vähän damin pitoa taas. Se sujui tosi kivasti! Iisa kiipesi dami suussaan rintakehälleni ja örisee ihanasti.  Kävimme illalla metsässä Aidan ja Iisan kanssa. Tullessamme pois kannoin Iisaa, mutta aina hölkkääjien ym. kohdalla päätin ottaa vähän ohitusharjoituksia, jospa se auttaisi tuohon haukahteluunkin. Vein vain namia kädessäni alhaalla Iisan nokan edessä, ja se sujui tosi hyvin. Kun tarpeeksi alhaalla kättä piti, niin Iisan ei tarvinnut hyppiä. Ja hyvin malttoi ohittaa vastaantulijat, ei pyrkinyt luokse eikä haukkunut.

Aidallekin tein vähän virkistystreeniä metsässä ollessamme, tosin sitä haittasi vähän Iisa, joka kateellisena hyppi jatkuvasti minua vasten, mutta sai näköjään Aidan työskentelemään oikein tosissaan. Aidallehan olen opettanut "puu" -käskyn huvikseni, eli se hyppää puuta vasten. Olemme joskus harjoitelleet ohjausta lähinnä agilityä ajatellen vasemmalla ja oikealla kädellä, niin että Aida menee oikean puun luo. Tämä ei kuitenkaan nyt ollut idea, vaan yritin kokeilla, miten takaa-käsky toimisi puulla. Aluksi Aida suurin piirtein kiipesi puuhun, mutta lopulta tajusikin (ihme) juosta puun ympäri. Kovasti toki kehui ja palkkasin ja saimmekin tehtyä varmaan ainakin 5 kertaa tälläisen tempun samasta suunnasta. Oli hauskaa!