...on syttynyt! Varmaan kun sai uusia vinkkejä kentällä siihen, miten harjoitella kisamaisemmin ja kun sai myös kehuja!  tekisi mieli mennä kisaamaan, joten eiköhän tehdä jotain sen eteen.  kyllähän Aida tänäänkin hyvin toimi kentällä, mutta entäs sitten kun ei saakaan joka liikkeen jälkeen palkaa...?? Siihen täytyy vielä paneutua. Kouluttaja niin kehui kun tää on niin energinen, oikein harrastuskultsu! Ja kannusti kisoihin. Muuten ei oikeastaan mitään ihmeellistä, aika itsenäiset treenit oli taas. Vain luoksepäästävyys, paikalla makuu ja hyppy olivat ohjattuja. Josta päästäänkin paikalle makuuseen ja näköjään älykästäkin älykkäämpään koiraani.

Paikalla makuu oli 3 minuuttia. Alokasluokassa on 2 ja ryhmässä olemme aina harjoitelleet kahta minuuttia, se on tähän asti ollut takaraja myös treenatessa kotosalla. No kuinkas kävikään reilun 2 minuutin jälkeen? Kouluttaja oli juuri sanonut, että kaksi minuuttia on kulunut, kun Aida hivutti itsensä istumaan sen näköisenä, että nyt on maattu jo. Olin tosin ennen tätä käynyt palkkaamassa Aidaa, mutta en usko, että se olisi tätä aiheuttanut? Olenhan minä joskus harvoni sitä palkannut kesken kaiken. Kouluttajakin sanoi, että hänkin tietää koiria, jotka todellakin osaavat laskea sen kaksi minuuttia jostain (älä kysy mistä) ja tekevät kuulemma juuri näin. Ja siksi meidänkin kuulemma täytyisi treenata pidempiäkin pätkiä. Kävin tietysti viemässä Aidan takaisin maahan, ja se oli sen näköinen, ettei kerta kaikkiaan olisi voinut uskoa, että vieläkin pitää maata. Ohhoh, onko minulla muka noin älykäs koira? Toivottavasti tuo ei ota vaan nyt mitään sellaista tapaa, että alkaisi nousta kesken. Teimme kentällä vielä itsenäisesti pari kertaa paikalla makuuta, tosin ihan lyhyen aikaa, ja silloin ei Aida ainakaan yrittänyt nousta.

Niin, ja sitten se vinkki, jolla treenata liikkeitä putkeen. Koiralle pitää varata kentän laidalle joku tosi ihana ja ylellinen ja iso palkkio. Esim. sellainen pieni Caesar-purkki tai maksalaatikkoa. Ensin tehdään vaikkapa pari liikettä peräkkäin ja sitten juostaan yhdessä kentän laidalle ja koira saa palkkion. Liikkeiden määrää kasvatetaan pikkuhiljaa, ekaksi pari, sitten kolme, neljä jne... välillä voi myös tehdä vaikka vaan yhden liikkeen ja antaa ison palkkion kentän laidalta. Näin koira ei tiedä koskaan, milloin voi saada palkan ja koiralle annetaan tavallaan mahdollisuus liikkeillä ansaita koko ajan enemmän ja enemmän. Eipä olekaan juolahtanut mieleeni aiemmin tämmöinen tapa, täytyy alkaa kokeilemaan!

Nyt täytyisi vielä pikkasen jaksaa siivota, sillä minun perhe tulee huomenna Tunisiasta ja hyvin aikaisin aamulla käymään täällä suoraan lentokentältä. Ah, kuinka ihanaa herätä taas kuudelta...