Vihdoinkin näimme Inkan kanssa tänään iltapäivällä. Menimme koirien kanssa lenkille Räskiin. Oli jo ihan pimeää, mutta kuinkas ollakaan, se ei häirinnyt treenaamista eikä lenkkiä, sillä ihana lumihanki valaisee niin paljon.  Täällä on satanut monta päivää jo lunta kunnolla. En tiedä paljonko Keski-Suomessa on, mutta täällä on jo ihan kunnolla.

Iisa tuli mielellään autoon (vaikka on niin pitkiä autottomia jaksoja). Ensin se luuli tosin, ettei pääse hyppäämällä, mutta pääsee ihan hyvin, kun autossa on matala takakontti. Iisa taas välillä ulkona vikisteli Ronjalle ja heittäytyi sen jalkoihin, kun Ronja yritti leikkiä tai vähän jahtasi Iisaa. Pari kertaa Iisa kuitenkin sanoi tosi tomerallakin äänellä hau takaisin. Ei mulla ole yhtään sosiaalisesti rajoittuneita koiria, ei...  Vanhempi vaan haukkuu kaikki vapaana maan alle (paitsi Iisan) ja nuorempi on sellainen tossukka.  Ei Iisa kuitenkaan mitenkään Ronjaa pelkää, ellei Ronja ole sen mielestä liian päälle käyvä. No niin, kävimme siis lyhyehkön lenkin ja treenasimme vähän tokoa sen päätteeksi.

Iisa odotti hetken aikaa kytkettynä auton vetokoukussa. Olimme melkein vieressä, mutta se taisi olla ihan selvästi kateellinen ja innokas.  Sellaista vinkunaa ja mouruamista ja lopulta vähän käskevää haukkumistakin koko odotteluaika. En sitä mitenkään huomioinut sellaista. Tehtiin Ronjan ja Aidan kanssa vähän yhteistreeniä, yhdessä paikalla istumista ja luoksetuloa. Aidalla meni hyvin muuten, paitsi se nosti taas takapuolensa ylös liian aikaisin muutamaan kertaan.

Lopuksi Iisa sai tehdä, mitä osaa. En vieläkään ottanut mitään damia mukaan (tässä ollaan oltu vähän damitauolla). Sen kanssa ihan sivulle tuloa (jossa tarvitaan vielä vähän käsiapua), lyhyttä paikalla oloa (aluksi ei meinannut muistaa, vaan annoin kaksoiskäskyn eli käsimerkin ja sanan. Se tepsi, ja sitten riitti sanakin muistuttamaan, mistä oli kyse) ja luoksetuloa. Myös maahanmenoa harjoittelimme, niin kuin sisällä ollaan aikaisemmin naksun kanssa harjoiteltu. Ajattelin, ettei Iisa vielä niin vähästä muistaisi, mutta heti kun laitoin käden maahan, se meni tosi nopeasti maahan. Hienoa!  Sitä teimme vain muutaman kerran.

Aidalla alkoi tänään ihan virallisesti juoksut (verinen tiputtelu). Iisakin on huomannut sen, se on haistellut välillä Aidan takapäätä. Samoin teki Ronja ja Ronja yritti kovasti Aidan selkäänkin, vaikka tyttäriä ovat molemmat (no Aidasta en ole ihan varma, vitsi vitsi..).  

Huomenna itsenäisyyspäivänä minulla onkin ihka ensimmäinen yövuoro, jänskää! Mitenköhän koirat (Iisa siis) jaksaa nukkua sitten yön jäljiltä vielä aamulla/aamupäivällä..jos sitä nyt edes saa nukutuksi. Huomenna menemme vielä Inkan kanssa Santalahteen välillä, mutta sinne en ota Iisaa, koska Santalahden lenkki on paljon pidempi ja raskaampi kuin Räskissä.