Huhhuh! Ensinnäkin, Iisan käytös ei johdu mistään tulevista juoksuista! Onneksi soitin lääkäriin, ja vielä enemmän onneksi hän käski tulla näyttään. Eli siis viime kirjoituksessa aiempi anamneesi, mutta tässä nämä lähipäivät:

15.3.: aamuruokaa Iisa ei syö yhtään!! Se on jo erittäin hälyttävää (vaikka kai periaatteessa voisi olla juoksun oire). Muutenkin Iisa on erittäin ahdistuneen oloinen, läähättelee ja makaa ja ulkona vain seisoo, ei edes yritä liikkua mihinkään suuntaan. Silmiin on pistänyt välillä takapään jäykkyys, mutten oikeastaan paremmin ajatellut asiaa ennen kuin eläinlääkäri sen mainitsi. Joten, soitin yksityiselle eläinlääkärille Kotkan keskustaan, vähän niinkuin Iisan "omalääkäri".  On tuntenut Iisan pennusta asti, kun käytiin rokotuksilla. Saimme ajan samalle iltapäivälle. Menimme bussilla Kotkan keskustaan. Iisa on viimeksi ollut bussissa varmaan lokakuussa, joten tulipa samalla treenattua tätäkin! Ja meni hyvin, Iisa oli tietysti niin rauhallinen bussissa ja kaupungissa. Eläinlääkäri teki perustutkimuksen Iisalle ja kirjoitti lausunnoksi seuraavaa: "Iisa on eilisestä asti ollut vaisu, ruokahalu huonompi. Tarpeet on toimitettu ulkoillessa normaalisti. T. 40.1 (lämpöä), limakalvot kosteat ja hyvän väriset, KTA <2s (normaali), ihon turgor normaali. Sydän- ja hengitysäänet normaalit. Palpoiden ei löydöksiä eikä aristuksia. Liikkuminen vaikuttaa jäykältä. Iisa sai vastaanotolla kipulääkepistoksen. Sait mukaasi kipulääkettä vielä neljäksi päiväksi annoksella 2 tbl vuorokaudessa. Kotona lepo, lämpö ja runsaasti nesteitä. Jos voinnissa muutos huonompaan, ota yhteyttä." Eli siis eiköhän tuosta voi kaikki päätellä, että kuumetta oli, mutta Iisa ei arista mitään, ja tosissaan liikkumisessa oli jäykkyyttä takapäässä. Eläinlääkäri epäili lihasrevähdystä ja käytiinpä läpi myös kennelyksän mahdollisuus, mutta Iisa ei ole yskinyt eikä kakonut. Sai piikkinä tulehduskipulääke Rimadyliä ja kuurin mukaan. No, pääsimme kotiin ja lähdin Aidan kanssa lenkille. Kun tulin kotiin, oli minua vastassa jalaton Iisa. Se laahasi vasenta takajalkaansa, ei pystynyt seisomaan, eikä kävelemään, joten loppuillan makasi vain. Annoin sitten pissata sen sisälle. Soitin lähimmälle päivystävälle eläinklinikka Aistiin Vantaalle, jossa he sanoivat, että voi odottaa aamuun, jos ei huonone. Kuume alkoikin illan myötä laskea ja oli lopulta 38.7 (muistaakseni). Ruokakin maistui jo taas. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että jos ei ole mistään mitään tietoa, niin ÄLÄ ainakaan käytä hakukone googlea apuna.  Kuulin ehdotuksia selkävioista, mutta kuume ei taas siihen oikein sopinut. Oli kuitenkin hyvin rankka ilta ja yö pelätessä, jos halvausta ei saadakaan paranemaan luettuani surullisia tarinoita netistä.

16.3: aamulla soitin Anjalankoskelle eläinklinikalle ja Kouvolaan. Saimme ylimääräisen ajan Kouvolan eläinlääkäriasemalle. Iisan kuume oli taas noussut: 39.6 (muistaakseni), mutta en lääkinnyt, jotta lääkärit näkisivät koko oirekuvan. Muuten olo oli ihan samanlainen ja jalka. Inka lupasi lähteä viemään meitä, suurin kiitos hänelle! Iisa ei päässyt seisomaan, mutta sitten kun jalan sai suoraksi (eli Iisa nostettiin), onnistui seisominen, kävelykin välillä, tosin välillä taas jalka ei kulkenut mukana, vaan Iisa kaatui maahan.  Iisa kirjattiin sisälle eläinsairaalaan joskus vähän ennen 11 ja kello oli noin 14.30 kun pääsi pois. Me kävimme syömässä kiinalaisessa ravintolassa, vaikka odottavan aika on ihan helkutin pitkä ja jännittävä..... Kuitenkin suuren suuri huojennus tuli, kun joku sanoi, että "kuume taitaa nyt olla se pelastava tekijä" (eli että tän voi parantaa). Sitten vihdoin ja viimein päästiin juttelemaan elänilääkärin kanssa. Hän oli tehnyt perustutkimuksen uudestaan ja ottanut liudan verikokeita. Iisalla oli edelleen kuumetta ja verikokeissa näkyi kohonnut tulehdusarvo ja hiukan anemiaa. Edelleen ei Iisa aristanut mitään palpaatiossa, niin kuin selkävikainen kuulemma tekisi. Eli yhä selvemmin oireet viittaavat infektioon. Iisasta otettiin myös borrelioosi vasta-aineet, sillä tällä hetkellä epäilynä on borrelioosi. Vasta-aine testin tulokset kuulen vasta huomenna. Niinpä hoidoksi aloitettiin doksimysiini-antibiootti Rimadyl-tulehduskipulääkkeen rinnalla. Doksimysiinillä annostus on 2 tbl 2 kertaa vrk:ssa. Ne täytyy ottaa ruoan päälle. Niinpä Iisa sai aamuruokansa iltapäivällä ja ekat antibiootit. Iisasta kirjoitettiin tänään näin: "Iisa tuli vastaanotolle pidempään jatkuneen kuumeilun ja apaattisuuden vuoksi. Vasemmassa takajalassa myös hermostohäiriö, asentotunto hävinnyt, koira laahaa jalkaansa. Yleistutkimuksessa koira suhteellisen normaali, ei aristele mitään, selkeitä kipukohtia ei ole. Verinäytteessä tulehdusarvot nousseet, hemoglobiini aavistuksen alhainen, muut arvot ok. Otettiin koirasta borrelia-echrlichia vasta-aineet, vastaukset tulevat huomenna. Kohtu ok, tarkistettiin ultraäänellä lievän emätinvuodon (???) vuoksi. Kotiin antibioottikuuri Doximycin reseptin ohjeen mukaan. Soitelkaa vastauksista iltapäivällä, jos koiran vointi huonompi, heti aamusta."

Iisan kohtu siis ultrattiin varmuuden vuoksi kohtutulehduksen varalta, koska joskus sekin kuulemma voi aiheuttaa ontumista. Kolme kysymysmerkkiä on emätinvuodon kohdalla. Minkä emätinvuodon?? Olen varmaan miljoona kertaa kokeillut Iisan takapäätä valkoisella paperilla, kun epäilin juoksuja, mutta siihen ei jäänyt mitään. Mutta joo. Nyt se tuossa läähättää ja makaa. Täytyy mitata kuumetta vielä tässä illalla (sai sen tulehduskipulääkkeen).