Tänään oli normaalit keskiviikkoiset tokotreenimme, jonne menimme Eijan ja Tinon kanssa. Aida oli todellakin terässä, se oli tarkka ja nopea, ja täynnä intoa, sellainen kuin se aina parhaimmillaan on!  Päivän teema oli ruutu (eli yksi tai muutama liike on teemana, joihin paneudutaan aina syvemmin). Aida oli todella innoissaan ja lujaa menossa ruutuun, mutta jostain syystä joskus iski pieni epävarmuus ruudun kohdalla ja jäi katsomaan minua. Teimme myös ruutua kahdesta vastakkaisesta suunnasta, jolloin Aida ei aina meinannut löytää namilautasen oikeata paikkaa (takaseinää), mutta Jaana-kouluttajamme vain käski antaa koiran etsiä ja oivaltaa rauhassa. Aida nimittäin etsi oikein kovasti. Se jo yritti sitten tarjota maahanmenoakin, mutta mun täytyy vielä kuulemma vahvistaa enemmän ruuudussa seisomista ja siihen namilautaselle palkkaamista.

Paikalla makuu: koska paikallamakuu voi vain joko onnistua tai epäonmnistua, niin tänään se sitten epäonnistui, vaikka onkin varma liike Aidalla nykyään.  Aida nimittäin nousi ylös kesken liikkeen, ihan kuin se ei edes olisi muistanut, että pitää maata. Tosin heti kun oli noussut, sen muisti näköjään alkoi pelata. Näytin sille kaukaa hiljaa maahan-merkin, ja se painui maahan heti. Harjoitteen jälkeen tein vielä yhden ihan lyhyen makuun. Aida varmaan häiriintyi jostain oudon paukkuvista ja naksahtelevista äänistä, joita kuului kasvihuoneen rakenteista.

Estehyppy: kerran Aida meinasi taas istua (olin jo sen vierellä) ilman käskyä, mutta se jäi onneksi ainoaksi kerraksi. Muuten seisoi tosi hyvin siinä paikoillaan hypyn jälkeen, ja palkkailin sitä siitä.

Liikkeestä maahanmeno: hyvin meni, ei valittamista! Eikä myöskään perusasennon ennakointia.

Seuraamisia: kokeilin lyhyitä pätkiä, joskus pidin namia suussa, joskus en. Meni kyllä normaaliin nähden hyvin! Aidalla oli poikkeuksellisen hyvä kontakti. Kokeiltiin myös pieniä pätkiä peruuttamista ja askelia vasemmalle ja oikealle, nekin sujuu hyvin Aidalta.

Kaukokäskyt (maahan, istu): olisi tarvinnut olla avustaja, koska Aida kävi pari kertaa varastamassa takapalkkansa ilman lupaa, höh! Muuten periaatteessa ihan hyvin kai..

...

Kyllä Aidassa on jotain muutosta tapahtunut entiseen, ja tuntuu hyvältä, että yhteistyö ja hommat alkaa hoitua paremmin kuin koskaan! En tiedä sitten, onko se tämä "keski-ikä" vai se, että Aida ei ole enää ainoa koira, vai molemmat. Mutta nykyään Aida keskittyy yhä enemmän siihen itse asiaan.  Huomaatteko? Ei ole karkailuja tai muitakaan pyrähdyksiä ollut pitkiin aikoihin!!

Lenkillä ei sitten ehkä ihan niinkään olla tottelevaisia...päin vastoin. Luoksetuloa meidän tarvii treenata ulkoillessa. Aida oikeasti saattaa lähteä hyvinkin kauas minusta seikkailemaan ja sitä saa odotella, vaikka kuinka lähtisi itse piiloon tai väärään suuntaan tms. Ja joskuskin kun huutaa, niin oikein ärsyttää, kun silloin ei Aida meinaa ihan kuunnella aina... tänäänkin hain sen kaulapannasta, mutta se näytti ihan siltä että käsky meni perille vihdoin.