Hahhah, oonpas minä vitsikäs.  no ei vaas. Tänään tein koirille vähän sisäaktiviteettejä, tai Aidalla taisi olla enemmänkin vanhan muistelua. Tiedättekös mikä on kosketuskeppi? Se on sellainen keppi, jonka päässä on styrox-pallo. Tämä on peräisin naksutinkoulutuskurssilta, jossa olin Aidan kanssa 2-4 vuotta sitten (en muista tarkkaa aikaa..). Siellä opetettiin siis naksuttimen avulla koskemaan keppiin nenällä ja kosketusalustaan tassulla sekä naksuttelun perusteet. Minun mielestäni naksutin on todella hyvä joissain liikkeissä, esim. tokossa ja agilityssä, etenkin vilkkailla koirilla. Se on positiivista vahvistamista, ja antaa koiran itse oivaltaa, mistä on kyse ja täten tukea koiran oma-aloitteisuutta. (Tosin siinä varmaan yksi osasyy, miksi Aida on niin tyrkky ja tarjoilee kaikenlaista etukäteen silloinkin kun ei pitäisi...) Kuitenkin kosketuskeppi ja -alusta on hauskoja temppuja jo sinänsä, mutta niitä voi hyödyntää käytännössä esim. erilaisten liikkeiden opettamisessa (en ole kyllä itse kokeillut), etenkin alustaa agilityn kontaktipintojen opettelussa.

Kuitenkin, päätin alkaa huviksi opettamaan Iisalle kosketuskeppiä (olenhan minä sen jo naksuun ehdollistanut). Iisa ei vielä mitenkään kauheasti tarjoile mulle erilaisia asioita, paitsi maahan menoa, joka on siitä niin hauskaa, kun on sen oppinut.  Naksaus ja palkkio tuli siis jokaisesta vahingossa tehdystä nenäkosketuksesta palloon. Teimme joitakin toistoja, mutta vielä ei Iisa päässyt jyvälle juonesta.

Aidalle tämä oli vanhaa, mutta siitä on ihan ylihauskaa koskettaa palloa nenällään esim. eri korkeuksissa ja paikoissa. Aidan kanssa tein myös (naksun avulla) jalkojen välistä kahdeksikon kiertämistä. Sekin on jo tuttua, sillä Aida osaa sen myös minun kävellessäni samalla.

On vielä iloisia taippariuutisia: me päästään Iisan kanssa Kaakon noutajien taipparikurssille!!! JEJEEJEE! Olen tosi innoissani, minunkin tekisi jo mieli päästä Iisan kanssa treenailemaan, mutta eiii vielä... Kurssin ensimmäiselle kerralle emme kuitenkaan vielä pääse. Teoriaosuus on ensiviikolla. Kuitenkin meillä on myös harjoittelu toukokuussa, joten voi olla, että ehkä en ihan aina onnistu saamaan maanantaiksi aamuvuoroa, mutta yritys on varmasti kova. Kuitenkin jokainen treenikerta on arvokas, vaikka parikin jäisi välistä. (tietysti yritän, ettei ekan kerran lisäksi jäisi enää) Ja yhteyshenkilökin sanoi, että vaikka Iisalla olisi juoksu, Iisa voi tehdä kaikki viimeisenä niin, ettei muut koirat häiriintyisi niin..