On se kummallista, että vaikka viime kerralla Iisa ei vielä näyttänyt oikein tajuavan, mitä uudessa tempussa (kosketuskeppi) pitää tehdä, niin heti seuraavalla harjoituskerralla se sujuu hyvin alusta asti. Siis ei nyt tietenkään mitenkään huipusti, mutta nyt toisella harjoituskerralla Iisa tiesi/tajusi, että sitä pitää nenällä koskettaa, eikä se ollut vain semmoista sattuman varaista osumista.  Mutta oon kyllä joskus ennenkin huomannut, että pieni lepotauko tekee Iisalle aina ihmeitä, se ikään kuin oppii levossa!  ehkä se ajattelee asiaa itsekseen. Heh.

Ajattelinpa sitten vähän alkaa harjaannuttamaan Iisan nenänkäyttöä. Löysin tällaisen kivan (varmaan myöhemmin tulevaisuutta ajatellen) ihan hyödyllisen nou-harjoituksen, jonka voi sisällä aloittaa rauhassa. Kyseessä on lähihaku, eli eikö tämä siis opeta koiralle yleistä nenänkäyttöä ja etsimään asioita rajatulta alueelta pillistä/käskystä.? Mallisuoritus on videona täällä, mistä saa hyviä treenivinkkejä.  

Nyt kun sattui vielä niinkin hyvin, että oli juustoa jääkaapissa, niin otin yhden Iisan neliön muotoisen alustan, niin kuin videolla, hieroin siihen juuston hajua ja kehotin sitten etsi-käskyllä ja kädellä Iisan haistella alustaa. Idea on siis, että pitäisi sujauttaa palkka alustalle kun koira etsii (ei valmiina siis) ja alussa aika nopeaan ja tiuhaankin tahtiin. Iisa kyllä yllättävän nopeasti nyt alkoi saamaan jotain hajua hommasta. Aluksi koko matto meni kasalle ja Iisa tarjosi vain maahan menoa, mutta kun se alkoi haistella, niin heitin aina juuston palan ja siitä se sitten alkoi pikkusen jo päästä sisälle hommaan, niin että lopussa se jo haistelikin alustalla ihan mukavasti. Samalla kun koira haistelee, niin pitäisi siis itse (näin alkuvaiheessa) koko ajan pillittää (pi-piu, pi-piu, pi-piu), ja voi vissiin käyttää myös tuota sanallista vahviketta.

Että semmoista tänään. P.S: ei päästy tokoon (Aida), kun ei meillä ollu nyt kyytiä.