Viime yönä tulin Suomeen ja tänään saavuin Virroille. Minusta tuntuu kivalta päästä "tositoimiin" taas Iisan kuntoutuksen kanssa, mutta samalla ehkä vähän "turhauttaa" tms. kun pitäisi taas löytää aivan uudenlaisen motivaation tähän hommaan. Tietysti on selvä, että ilman muuta hluan Iisan terveeksi, mutta tarkoitan sitä, kun meidän oli tarkoitus aloittaa taipparikurssi ja agilityn alkeet tänä keväänä, käydä uimassa yms. Sen sijaan täytyykin treenata liikkumista, että edes joskus koira voisi juosta ja riehua vapaasti saamatta heti "slaagia". Olin niin harmistunut takapakin johdosta aluksi, etteiriitä sanatkan kertomaan, mutta tänään puhuin Artun kanssa puhelimessa ja sanoin, että me ei tulla taipparikurssille. Minä menen itse joskus katseluoppilaaksi, mutta Iisa ei tule, se ei tervehtynytkään ajoissa..  Toisaalta, kuten sanoin, kiva päästä jatkamaan tätä kuntoutusta, koska kyllä tämä varmasti selätetään, tosin ajan kanssa. Ja kyllähän mulla Kotkassa kuitenkin on pari treenikaveria.

Näin kirjoitettiin Iisan viimeisimmässä lääkärinlausunnossa Virroilla 15.4.2011:

"Hoidettu Aistissa neurologisten oireiden takia. Doximycin-kuuri loppunut 5 pv sitten, eilen alkanut oireilla jälleen. Ollut hyvin jäykkä takapäästään, vaikeuksia nousta ylös. T: 39,1, sfr 60/min, kta. n. 2 s., raajat lämpimät, takatassujen asento- ja patellarefleksit normaalit, kiputunto hieman alentunut takajaloissa, ulostaa normaalisti, virtsaa normalisti, syö, virkeän oloinen, varaa painoa vasemmalle takajalalle hieman varoen, ei kipureaktiota palpoidessa takajlkojen tai lannerangan alueella, takajalkojen askel selvästi lyhentynyt ja takapää jäykkä, puoltaa vasemmalle, omistajan mukaan käynti nyt parempaa kuin eilen ja aamulla. Konsultoitu Aistin Sigitas C: kehottanut jatkamaan Doximycin-kuuria entisen ohjeen mukaan vielä 3 viikkoa." - ELL Outi Mattsson

^tuo oli siis jo vanhaa, mutta halusin laittaa tänne, kun olen muutkin lausunnot laittanut.

Olenkin jo varman aiemmin kirjoittanut, että jumppia jatketaan kauan, mutta fys. suositteli, että kävelyä lisätään aina 5 min / viikko matkan kestoon. Kuulemma ravaus harjoitus olisi hyvää. Iisa tosin aina meinaa laukata tai hyppiä, kun harjoittelemme ravaamista / näyttelyjuoksua. Sitä siis ruvetaan tekemään. Samoin metsässä kävely on hyvää. Tähän mennessä Iisa ei olekaan kävellyt kuin pihan reunalla olevassa metsässä hihnassa.

Ja ei ole vain pelkkä fyysinen puoli, mitä täytyy hoitaa Iisassa, vaan henkinen myös. Ajatelkaa, että kuukauteen se ei ole käynyt missään, paitsi nyt ollu täällä perheeni luona ja muutaman lääkärireissun. En tiedä, mitä se on täällä sisällä säikähtänyt keittiössä, mutta se käyttäytyy ihan oudosti. Nyt kun tulin tänne, se ikänkuin ei halua tulla keittiöön tai pelkää vähän jotain keittiöääniä, vaikka tällaista ei todellakaan ollu viimeksi täällä ollessamme. No, olen kuitenkin palkannut sitä keittiössä ollessa ja houkutellut makkaralla keittiöön. En tiedä, jotain se on säikähtänyt. Muuten se ei näyttänyt käyttäytyvän mitenkään oudosti ulkona eikä muuallakaan. Harmi, että mulla on tätä pääsiäislomaa vain 3 päivää, eli vain 3 päivää aikaa käyttää autoa. Täytyy lähteä käymään sen kanssa jossain varmasti.

Aidalle kuuluu ihan hyvää, ei mitään erikoista. Aida näytti tosi iloiselta, kun tulin takaisin tänään. Kirjoittelen taas kuulumisia lähipäivinä.