Viikonloppuna lauantaina kävin pelkän Iisan kanssa ystävälläni Siirillä kylässä. Siirillä on pikkuinen x-rotuinen Nelli, vähän Iisaa vanhempi. Käytiin ekaksi Puttosen hiekkamontuilla lenkillä. Koirat oli vapaana, mutta ihme kyllä ne ei juurikaan leikkineet toistensa kanssa. Hyvää kuntoilua Iisalle tuli.  Myöskään sisällä ei koirat juurikaan välittäneet toisistaan, vaikka Iisan ollessa noin 5 kk syyslomalla ne juoksivat vielä sisällä täysillä ja leikkivät.. mutta Nelliä kiinnosti nyt hajut juoksujen takia. Nellin saa muuten tänään juurikin kaverin kääpiöpinserin 7-viikkoisesta poikapennusta. Innolla ootan, koska pääsen nuuhkimaan ja meuhkaamaan pennun kanssa!

Tänään oltiin noin 40 minuuttia uimassa koirien kanssa. (no en uinut kyllä itse) koirat ui kyllä todella paljon, otin tennispallon, jota heittelin. Iisakin uskalsi jo uida selvästi pidemmälle ensin Aidan perässä ja sitten yksin - vähän epäröiden, mutta kannustin rannalta, niin ui. Uintityyli ihan ok, välillä vielä vähän hassu, mutta paranee aina uidessa. Pelastus/uintiliivejä voisi kokeilla, mutta katsotaan jos nyt lähtisi paranemaan ilmankin. Kuitenkin molemmat koirat ui tosi paljon, etenkin Iisa olisi ollut koko ajan vedestä hakemassa jotain! Iisa myös kävi tässä viikolla jo tunnin mittaisella rauhallisella hihnalenkillä kerran.

Eli siis sairastumisesta on reilu 3 kk, ja Iisa näyttää jo todellakin todella hyvältä! Ulkopuolinen, joka ei tiedä Iisan tarinaa, ei ehkä enää huomaisi, mitä sillä on ollut takana.  Sen kuntokin on kohonnut, niin kestävyyskunto kuin lihaskuntokin ja sitä myötä myös liikkeet parantuneet. Tietysti vielä treenattavaa on, mutta olen niin iloinen, että nyt voidaan jo olla ja liikkua ihan normaalisti.