Täynnä ulkoilua ja toimintaa oli tää päivä! Ihana päivä, en tarvi muuta kuin koirat, luonnon ja kaverit, niin olen tosi onnellinen..  Koirilla olikin tänään paljon toimintaa.

Aamulla menin Iisan kanssa kaksin metsään, jossa treenailin hakuruutua. Otin 4 damia mukaan ja käveltiin Iisan kanssa ja "ripottelin" ne matkan varrelle. Yritin myös laittaa osan vähän kauemmaksi, että alue olisi mahdollisimman hakuruudun näköinen.  Meni tosi hyvin! 4 se toi takaisin tosi helposti ja lähti joka kerta hakemaan tosi innokkaasti. IHANAA! Tuntuu siltä, että me oltais oikeasti edistytty tämän kesän aikana. Ihan sikahienolta tuntuu, kun yhteinen "sävel" on alkanut tässäkin lajissa löytyä ja näkee, että Iisasta on tähän!  Taipparitkin vois olla jo kohta realistinen tavoite.  Mua pelottaa jos Iisa unohtaa kaiken 3.5 kk:n aikana kun olen Afrikassa. Tai en siis usko, että kaikkea unohtaa, mutta pelottaa jos me joudutaan alkaa työstämään kaikkea jo kolmannen kerran alusta asti kun tulen. Siis jos käy niin kuin Iisan sairasloman jälkeen, että joutuu alottaan kaiken alusta. Noo toivottavasti ei enää kävis niin, vaan Iisa pysyis yhtä innokkaana ja se muistaisi nää jutut. Vaikka oonhan mä kyllä ennenkin todennut, että Iisalla näyttäisi olevan hyvä toi pitkäkestoinen muisti...

No, kun olin käynyt Iisan kanssa treenaamassa, niin tarkoitus oli lähteä Aidan kanssa pikku lenkille, koska tarkoitus oli lähteä lenkille vielä myöhemmin Inkan kanssa. No, lopulta sana "pikku" ei ehkä pitänytkään enää paikkaansa.  Olin näet juuri menossa kotiin päin ja taloni lähellä, kun törmäsin Maaritiin ja kultsuihin Veeraan (Woodchuk's Blue Velvet) ja Ronjaan (Cosmona's Milk N Honey). No juolahtipa mieleeni sitten hakea vielä Iisakin Ronjan kanssa leikkimään. Mentiin yhden joen rantaan tossa lähellä ja koirat innostuivatkin tosissaan leikkimään ja uimaan. Maaritin koirat osaa uida joen (pieni virtaus, mutta ei kova) poikki, niin että Maarit kävelee sillan päällä ja arvaatkaa uiko Iisa myös! Ui! Olin ihan että "voi eii, mun vauva varmaan hukkuu tuonne  " mutta niin se ui kavereidensa rinnalla 70 m pienessä virtauksessa ihan kevyesti (ja enemmänkin kun se ui sitä ennenkin keppiä hakemaan)!! Aidaakin yritin saada uimaan joen yli, ja se meni niin, että se ui puoliväliin asti kauhealla vinkumisella, lopulta kääntyi takaisin ja juoksi sillalle ja otti meidät kiinni. (vaikka yritin huudella sillalta kannustuksia sille)

Sitten lähdimme vielä melkein heti perään Inkan ja toisen Ronjan, Ronja-lapukan kanssa Santalahteen lenkille. Herranen aika kun siellä oli ihmisiä! Kertaakaan siellä ei ole vielä tullut vastaan ketään, kun ollaan Inkan kanssa käyty, mutta nyt oli joku ihmeen kansanvaellus.  En ihmettele, päivä oli todella lämmin ja kaunis ja Santalahti ihana paikka! Iisa jaksoi vielä Ronjankin kanssa leikkiä ja juosta ja Aidakin juoksi omia polkujaan.

Että semmoinen päivä. En minä varmaan huomenna jaksakaan sinne mätsäriin lähteä, ainakaan nyt näillä näkymin. Sen sijaan treenaan Aidan ja Iisan kanssa. Mutta kannattaako sanoa näin, kun silloin ihan varmana tulee joku suunnitelmanmuutos?