Tänään koulun ja sählyn pelauksen (luokan kanssa) jälkeen lenkin kautta agilityyn. Lenkki ensin siksi, että Aida sai juosta vapaana, ettei tarvi sitten kentällä karkailla. Esteet olikin nyt siirretty maneesiin jonnekin Kotkan ja Haminan rajamaihin, ja pääsemme kulkemaan sinne kivasti erään ryhmäläisemme kyydissä (silloin kun hänellä on auto käytössä). Ensin Aida ei olisi halunnut hypätä autoon, mutta kun näytin juustoa, niin johan tuli vauhtia kinttuihin

Tämä on ensimmäinen maneesi, jolle voi ihan oikeasti noutajan omistajana liputtaa! Pohja oli todella siisti, kaikki hevosten läjät oli kerätty pois, joten Aidakin pystyi keskittymään agilityyn  Aluksi teimme hiukan tokoa ja keinua erillisenä esteenä. Keinu sujui hyvin. Nytkään kolausta ei enää vaimennettu. Sitten itse rataan. Teimme siis täyden radan aivan sellaisenaan, tosin vain pariin osaan pilkottuna. Muuten sujui kerrassaan mainiosti, mutta kaksi kohtaa tuottivat hieman päänvaivaa. Ensinnäkin kepit, jotka Aida meinasi joka kerta aloittaa oikealta puolelta. Aluksi jouduin siis kirjaimellisesti kädestä pitäen näyttämään aloituksen, jonka jälkeen sujui hyvin. Nyt ei oiottu yhtään ja vauhtiakin oli  Toinen päänvaivakohta oli neljän (vai oliko kolmen) aidan suora, joista viimeinen oli viistossa, ei siis ihan suorassa linjassa. Minun oli tarkoitus tehdä ennen sitä edestäleikkaus, mutta Aida jäi aina jalkoihini pyörimään, eikä osannut "mennä eteen". Tämäkin tehtiin siis lopulta kädestä pitäen. Menin tuon ja jälkimmäisen aidan väliin kutsumaan ja näin sain ohjattua sen sinne. Mutta muuten sujui rata hyvin, ja erikoismainintana vielä, että tällä kertaa pysyttiin kurissa täydellisesti  Aida ei karannut (paitsi kerran väärälle esteelle), ja muutenkin kuunteli tiukissa paikoissa todella hyvin. Liekö taas tauon vaikutus, että koira oli tänään poikkeuksellisen hyvin ohjattavissa...

Treenien jälkeen tehtiin vielä muutaman kurssilaisen kanssa jäähdyttelylenkki ennen kotiin lähtöä.