Aidalla oli ripuli. Taas kerran. Niin ja olihan sillä ripulia viimeksikin pari viikkoa sitten. Kesti silloin pari päivää, mutta ostin Tehobaktia ja se lähti sillä. Nyt toivotaan samaa, mutta päätin, että se on loppu nyt. Epäilykseni kasvavat yhä enemmän ja enemmän, että Aidalla on jotain vikaa haimassa (nohei, olen minä anatomiaa tässä opiskellut.). Sillä on muutamat merkit, jotka pitää paikkaa. Vissiin tänä syksynä on ollut eri paljon ripuloimista, mutta silloin tällöin sitä on ollut lähes aina. Tämnä syksynä olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota vähän näihin muihinkin juttuihin: sillä on äärimmäisen huono karva ja se on hoikka/laiha. Jos kyljistä mittaisi, se voisi ollakin ok, mutta lonkkalut (vai mitkä ovatkaan takajalkojen päällä) ja selkäranka tuntuvat vähän liian hyvin. Lisäksi netistä lyöytyvät palstat ja muiden sairastapaukset ovat omiaan lisäämään vainoharhaisen omistajan pelkoja. Koulusta saa kuitenkin tunneiltakin todella hyviä oppeja. Anatomian opettajamme kertoi syöttävänsä sian haimaa koiralleen, jolla on haiman vajaatoiminta, ja koira on kunnossa.  Olen myös lukenut samaa netistä. Päätin tänään, että yritän samaa. Sitten kun olisi vielä auto, niin hyvä olisi.... Mutta onneksi iskä tulee perjantaina hakemaan. Voisimme ajaa Pyhtään/Siltakylän kautta ja käydä Kennel-Rehulla hakemassa ruokaa. Pitää vielä paremmin tutkia, paljonko haimaa täytyy syöttää päivässä. Ja jos näitä ripulikuureja vielä ilmaantuu, niin sitten mennään jo lääkäriin. Yritä nyt sitten tässä vielä kirjoittaa äikkään vaikuttavaa puhetta siitä, miksi kannattaa hankkia lemmikki, kun tällä hetkellä vAtuttaa niin ettei veri kierrä! (lainatakseni FB-ryhmää...)

No, jotain ehkä iloisiakin uutisia tulee. Pääsemme luultavasti KKS:n Alo/Avo toko:n treeniryhmään! Siellä käy sama koirakko, jonka yydissä käymme agilityssä maneesilla. Ryhmä on juuri meille sopiva, ja kouluttaja sanoi, että voimme tulla vuodenvaihteen jälkeen katsomaan. Olisi kyllä kiva jos sinne mahtuisi!