Näin juuri. Kurakelit ovat aivan sanonko mistä, asuntomme lattiaa peittää jatkuvasti tasainen hiekkakerros, ja Aida on yltä päältä ravassa. Asiaan kuitenkin.  tänään pääsimme piiitkän agilitytauon jälkeen takaisin treeneihin! Ja meni hyvin.

Tauko oli tehnyt todella hyvää Aidalle, se oli tosi intona ja ennen kaikkea taas hyvin ohjattavissa ja korvatkin tuntuivat olevan kerrankin paikoillaan. Kaksi rataa tehtiin, yhteensä neljä kertaa, sekä aluksi virittäydyttiin tunnelmaan muutaman esteen avulla. Toki tälläkin kerralla opittiin paljon uutta! Olisi meille vissiin jopa pari nollarataakin tullut, tosin vasta toisella startilla. Aidan virheitä oli A:n kontaktilla, muutenpa se oli taas minusta kiinni paljon. Eli tänään opin:

Aida meni puomilta putken väärään lähinnä olevaan päähän, kun ensin hidastin ja olin vähän epävarma rehellisesti siitä, pysyykö se hanskassa. Mutta toisella kerralla oli toisenlainen ote, ja pysyihän se mainiosti täällä-käskyillä

Aida alkoi innostuksissaan loikkia A:n kontaktit yli. Korjasin kuitenkin asiaa omalla asennollani, joka pitää olla SUORAAN ETEENPÄIN ja käsi matalalla, hidastamalla vauhtia ja sanomalla käskyn.

Masa sanoi, että käskyni tulivat ajoissa, ja koira tiesi mitä tehdä, että oli ilo katsoa! Toivottavasti ei nyt huonone tekemisen laatu treenien määrän mukana...Tarkoitan, että toivottavasti Aida kuuntelisi yhtä hyvin jatkossakin.

Meillä alkaa ensi viikolla kuukauden kestävä Kaakon noutajakoirayhdistyksen taipumuskoekurssi, joka on tiistaisin. Totta kai lähdimme mukaan, kun mahdollisuus tarjoutui Inkan ja Ronjan kyydissä! Innolla odotan kurssia, vaikkei taippareista ole tietoakaan. Sitten ehkä joskus, jos Aidan saa kantamaan lintuja... Kuitenkin hyvää treeniä sieltä saa! Ainakin aiempina vuosina kurssia on kovasti kehuttu. Maanantaina olisikin tarkoitus vähän treenata Inkan ja Ronjan kanssa tiistaita varten!  Kuulemisiin.