Saanen esitellä uuden lauman jäsenen täällä Virroilla: kääpiöhamsteripoika, rodultaan hemiäissafiiritalvikko Sepi! Sepi on Sannan hamsteri, kuten oli edesmennyt SIPIKIN...Sepi on saman kokoinen, mutta väriltään täysvalkoinen (onneksi kuitenkin ilman niitä punaisia silmiä, heh..). Sipissähän oli ruskea eri sävyjä... Luonteeltaan tämä vaikuttaa melko samanlaiselta kuin ihana Sipikin: ystävällinen, sosiaalinen, vikkelä ja utelias. Voi näitä otuksia...

Otin myös tässä illalla pienet tokoharkat Aidan kanssa. Jotenkin tuntui, että se kävi hitaalla, vaikka tehtiin noutoakin ja vaikka se tekikin innokkaasti...mutta kuitenkin, tuntui, ettei se olisi jaksanut kauaa seuratakaan namien avulla. Varmaan vaikuttaa monta syytä: joko sitä ei huvittanut kun täällä saa rapsutuksia ja huomiota enemmänkin kuin tarpeeksi tai joko se on vieläkin väsynyt kisaamisesta, matkustamisesta ja oleilusta taas täällä hulabaloo-perheessä. Edistyimme kuitenkin vähän naksun kanssa tässä ennakointi-ongelmassa. Seuraavalla kerralla voi jo pidentää aikaa hiukan. Seuraaminen meni ok... Luoksetulo ja paikallamakuu menivät hyvin. Häiriöksi sattuikin juuri sopivasti pari lenkkeilijää, jotka kulkivat pihan ohi. Noudossa homma toimii jos käyn itse laittamassa kapulan vähän matkan päähän suoraan. Silloin Aida tarttuu kapulaan nätisti ikään kuin takakautta ja palauttaa nätisti. Jos heitän kapulan ja se jää vinoon, Aida ottaa siihen kiinni suoraan edestä päin ja rymistelee sen kanssa. Mun täytyisi käydä ostamassa ne ruutumerkit, jotta saataisiin jatkettua ruudun treenaustakin. Tavoite olisi nyt ennen sunnuntaita saada joka päivä aikaiseksi tehtyä jotain: tokon ei tarvitse kestää edes kuin pari minuuttia kerralla, niin A:kin jaksaisi paremmin. Mutta jos ei mitään sen suurempaa treeniä tapahdu tai mitään, mitä pitäisi erityisesti mainita niin en kirjoita tänne jokaisesta pikku treenistä.