Aamupäivällä ajoin pikkusiskoni kanssa raviradalle Lakariin lenkkiä ja treenausta varten. Aida sai ensin juosta yhden kierroksen verran vapaana. Ensin hieman tokoa. Otettiin luoksetuloa namilautasella, jota ollaan joskus tehty noutajaharkoissa. Katriina astui ekalla kerralla namin päälle, kun Aida kävi kurkkaamassa sitä. Kun se oli tullut minun luokseni, annoin palkan kädestä ja lautaselta. Toisella ja kolmannella kerralla Aida tuli suoraa päätä luokseni, eikä vilkaissutkaan lautasta. Jee!  Sitten pieni paikalla makuu, tarkoitus oli hoidella ennakointi-ongelmaa. Aida pysyikin, naksu oli käytössä. Tehtiin myös liikkeestä maahan menoa ja seisomaan jäämistä. Niissä Aidan seuraus näytti hyvältä ja käsky meni perille heti. Naksautin kun Aida jäi ja uudestaan kun se pysyi. Ihan hyvää näytti tulevan.  Saa nähdä, mitä huomenna tulee, kun ei voi naksutella. En viitsinyt enää ottaa seurausta, mutta aion ottaa seurausta vielä myöhemmin tänä iltana ihan kotipihassa. Siirryimme damitreeneihin.

Mukana oli variksensiipidami, jota Aida kantoi hyvin ja ihan innolla. Se kantoi myös pelkkiä variksen siipiä intona  Teimme pellolle pitkän, mutta suoran muistiharjoituksen. Härnäsin Aidaa damilla, ja se nouti ja myöskin palutti sen toosi kovalla vauhdilla! Hieno näky!  Sitten Katriina meni tekemään meille normaalilla damilla ykkösmarkkeraukset. Päästin Aidan taippariotteesta taas heti, kun dami oli tipahtanut maahan. Jonkun aikaa se joutui heinikossa hakemaan, muttei kauaa. Palautus oli hyvä, tosin ei niin vauhdikas kuin äsköisessä muistitreenissä. Teimme vielä toisen samanlaisen markkeerauksen perään, tosin dami lensi toiseen suuntaan. Nyt Aida löysi sen heti. Kaikenkaikkiaan siis hyvin menneet toko ja nou- treenit. Jos sitä illalla vielä vähän yrittäisi tuota seurauttaa, niin toivotaan, että sekin menisi innokkaasti. Ja huomenna Keuruulle, iiik...