Hui kun on jäänyt blogin pitäminen muutamaksi viikoksi.  Se on tämä työharjoittelun vaikutus... Hävettävää kyllä, mutta en ole edes tehnyt koirien kanssa mitään paitsi ulkoillut. Iisalle tosin olen alkanut opettaa maahanmenoa.

Pidin vain namia kädessä lattialla. Ensin Iisa yritti tietysti luopumista, kun sitä ollaan harjoiteltu, mutta koska en silti antanut namia, niin se päätyi lopulta maahan yrittäessään saada namia. Tällöin käytin naksutinta, eli naksautin maahan menosta ja annoin namin. Iisa alkoikin yllättävän nopeasti hoksaamaan, mistä oli kyse. Se meni maahan sitten koko ajan ripeämmin (mutta ei nyt vielä mitenkään nopeasti. Ensin etutassut ja sitten perä )

Sitten muita kuulumisia... Tännekin tuli aika pian viime kirjoitukseni jälkeen lumi, ja täällä on todella kylmä sekä vielä kylmä tuuli. Koirat nostelevat tassujaan lenkillä. Kohta on aika ottaa talvitakit käyttöön. Iisakin nykyään kulkee mukana, jos menemme sellaiselle melko lyhyelle lenkille, jossa voi pitää koiria vapaana.

Iisa täytti kuluneella viikolla 6 kk. Se on jo niiiin vanha! Tiputin sen ruokailukerratkin vain kahteen hetki sitten, mutta samalla kerta-annos hiukan suureni.

Aida on taas opettanut Iisalle uuden tavan. Aida harrastaa kaikenlaisten marjojen syömistä suoraan puskista/varvuista. Ruusupensaiden luona se on melko pitelemätön, eikä se piikeistä mitään piittaa. Nykyään Iisa tekee tuota samaa, eli syö ruusunmarjoja suoraan pensaasta.