Ompas mennyt viikko nopeaan. Ei ollakaan tehty mitään ihmeellistä koirien kanssa. Aidan kanssa en ole viime su jälkeen treenannut mitään, enkä Iisankaan kanssa ihan joka päivä. On kulunut taas työharjoittelun eka viikko, sen takia on taas tekeminen jäänyt.

Iisan kanssa menee kaikki tokoilut ja muut jutut ulkona aina niin hyvin, niin kauas kunnes dami tulee kuvioihin.  alkaa tuntua, etten osaa. Miten tohon ei voi muka tehota mikään keino??? ("jos sisäharjoitukset on tehty kunnolla, niin palautus tulee suoraan syliin" ... joopa joo... Iisa on sitten varmaan poikkeus tähän sääntöön.) Okei, on meille ehkä pari onnistumistakin tullut, mutta ne ovat niin minimaalisia. Silti, pitäähän niistäkin olla iloinen, tosin sen jälkeen aina mennään sitten taakse päin. Onnistumiset on olleet pari kertaa "sylileikkiä", kun Iisa on kiertänyt mua ympäri ja olen silitellyt ja kovasti kehuskellut ja sitten se on luovuttanut damin. Mutta sitten paaljon enemmän on epäonnistumisia. En oikein tiedä, osaanko sleittää tätä kunnolla. On tietysti vähän vaikea kirjoittaa tällaisia asioita, kun ne pitäisi nähdä itse, että ymmärtää. Näitä paria onnistunutta sylileikkiä enemmän on ollut paljonkin niitä kertoja, että Iisa ei vaan pysy siinä, vaan ottaa damin (saatuaan) ja lähtee heti vähän matkan päähän  ja sitten hylkää damin ja keksii jotain kivempaa tekemistä (puun syöminen tms.).  joskus olen kutsunut tänne takaisin, joskus olen lähtenyt itse juoksemaan karkuun, joskus olen ärähtänyt kun se on käynyt jonkun puunoksan kimppuun. En oikein enää edes tiedä, mitä pitäisi tehdä. Yleensä sitten treenit venyvätkin ihan liian pitkäksi, kun haluan lopettaa onnistumiseen. Tai no sitten olen pitänyt yleensä pienen tauon, ja ottanut uudestaan pienen ajan kuluttua, jolloin on EHKÄ tullut yksi tai kaksi tuollaista (meille) onnistunutta suoritusta (mutta ei aina). En kuitenkaan missään nimessä haluaisi, että Iisa yhdistäisi damin johonkin epämiellyttävään, mutta en keksi enää kauheasti keinoja. Me ei olla kyllä harjoiteltu enää sisällä vähään aikaan, joten ehkä näiden ulkohommien lisäksi täytyisi tehdä vielä sisälläkin, kun se on kuitenkin vahva. On muuten hassua kuitenkin, että Iisa on alkanut lenkillä (vapaana) tuomaan roskia mulle, jos vaan kutsun sitä (jos on sellainen suussa). Silloin olen yleensä antanut palkkion. Miksei se halua tajuta, että damin kanssa on sama homma?