Jotain treenejä sain kuitenkin aikaiseksi tehtyä molempien koirien kanssa. Iisan kanssa ulkona ollessa (Iisa oli vapaana) harjoittelimme noin 4 kertaa pillistä istumista. Sujui jo ihan hyvin vähän pidemmänkin matkan päästä, mutta vain vähän!  teimme myös sivulle tuloa ja paikalla istumista (noin muutama sekunti  ) ja luoksetuloa. Tämän "toko-osuuden" jälkeen päätin ottaa damin esille. Veimme yhdessä damin (Iisa oli tällöin hihnassa) todella LYHYEN matkan päähän polulla, ehkä vain muutaman askeleen päähän. Lähetin hakemaan vapaana. Iisa ei yllätysyllätys tuonut sitä mulle, mutta tiputtkin damin ja alkoi syödä jotain sammalta. Iisa tuli kuitenkin ilman damia, kun kutsuin. Laitoin sen hihnaan ja kävimme hakemassa yhdessä damin pois. Päätin vielä kokeilla, mutta nyt Iisa ei edes ottanut damia, joten se siitä. Se näytti kuitenkin innostuvan, kun otin damin. Mieleeni vain juolahti, että pitäisiköhän vähän palata ulkonakin taakse päin, jospa vaan vaadin siltä liikaa..? Voihan se sisällä osata, mutta jospa meidän täytyy alkaa edetä ulkona ihan samalla lailla pikku hiljaa niin kuin sisällä. Koirathan kun eivät yleistä asioita, mikä minulta unohtuu joskus. Niinpä kokeilin tätä "sylileikkiä", koska Iisa näytti vielä innokkaalta. Se menikin ihan hyvin. Kehuin koko ajan, kun Iisa oli lähelläni ja myös kun se pikkasen "erkani", mutta kuitenkin palasi taas lähemmäs. Silittelin samalla mahasta ja selästä. Luovutuskin oli ihan hyvä, ja toistin sen uudestaan.

Sitten talon pihallamme tein vielä sylileikin uudestaan. Se meni taas tosi hyvin, Iisa ei edes yrittänyt oikeastaan lähteä juoksentelemaan mihinkään (oli vapaana). Joten ehkä mä harrastan nyt ulkona vaan tota sylileikkiä ja sitten vähän ajan päästä, kun menee aina hyvin, voi alkaa vierittään damin lyhyen matkan päähän ja sitten lopulta käydään viemässä. Eli saman lailla kuin mitä sisällä ollaan tehty.

Ennen treenejä Iisa muuten leikki takapihallamme Bella-seropin kanssa. Iisa ihan oikeasti leikki eikä vikissyt Bellalle yhtään, ihme kyllä!

Sitten otin Aidan kanssa yhdet vähän kisamaiset tokotreenit. Paikalla olosta tein aika lyhyen, minuutin, meni hyvin. Tein ekaksi liikkeestä maahanmenon, jonka jälkeen Aida vähän inostui liikaa, koska se laukkasi "palkintopaikalle" noutamaan hanskojani (ja katsomaan, joko palkkio odottaa). Ei siis kannattaisi jätellä mitään mahdollisia palkkioita kehän lähettyville. Tämän jälkeen jatkoimme liikkeestä maahanmenolla ja seisomaan jäämisellä, luoksetulolla ja seuraamisella vapaana. Kaikki meni ihan hyvin, seurauskin (ainoa miinus, että Aida oli vähän liian edessä). Mutta sii ihan hyvin meni. Huomenna täytyy tietysti käyttää Aida vapaana lenkillä ja ehkäpä voisin ottaa parit muistiharjoitukset silläkin damilla taas metsässä. Muuten, itse kisoja ajatellen minun täytyisi muistaa pitää hermoni kasassa:

* malttaa kuunnella liikkeenohjaajan käskyjä, etenkin kiitos-käskyn

* en esittele kuitenkaan palkkiota Aidalle etu käteen, mutta ennen kehään menoa voin ottaa koiraa käsiin ja tehdä kontaktiharjoituksia vaikka niin kuin viimeksi

*liikkeiden välillä laitan aina Aidan maahan/Aida on koko ajan jonkun käskyn alla

* kehän sisällä siirryttäessä Aida on myös käskyn alla!

Näin toimin viimeksikin,  mutta tuo oli nyt vain itselleni  muistutus.