Joulu meni hyvin rauhallisesti kotona. Iisa oli aluksi kovin kiinnostunut joulukuusesta, muttei ole vielä ihme kyllä kaatanut sitä (lapsiportti on hyvä keksintö). Aluksi Iisa haisteli kuusesta varmaan jokaisen pallon erikseen, mitä vain sen nenän korkeudella sattui olemaan. Se myös tarrasi hampaillaan kerran yhteen oksaan ja toisen kerran yhteen hopeanauhaan kiinni, mutta ei kerinnyt vetämään niitä.   Joulupukin säkeistä löytyi paketteja myös koirille ennätysmäärä. Aida sai tosi pitkän joululuun ja Iisa kaksi samanlaista pienempänä. Lisäksi ne saivat Pedigree Denta Stixejä, joita meillä on ollut usein (Aidan herkkua). Saivatpa koirat vielä myös kaksi vinkuleluakin, sellaisen söpön pienen munakoison ja sorsan, joka pitää lähes aidon kuuloista ääntä. Eli ovat tainneet koirat olla aika kilttejä. Ihme kyllä kumpikaan koira ei edes haukkunut joulupukille, vaikka pääsivät sitä tervehtimään! Ennen joulua pesin molemmat koirat. Iisan varsinainen eka kunnon pesu minun luonani. Aikaisemmin Kotkassa pienessä kylppärissäni se on hyvin ollut paikoillaan, kun pesin tassuja ja mahaa, mutta nyt se meinasi karata koko ajan.

Tänään vihdoin sain aikaiseksi tehdä jotain muutakin koirien kanssa kuin ulkoilla. Iisakin jotenkin tuntui olevan tosi riemuissaan, kun treenasimme (tosin sisällä). Otin kaksi damia ja pillin. Meillä on täällä Virroilla sisällä sellainen sopiva käytävä, jossa mahtuu vierittämään/heittämään damia. Aluksi vain annoin damin Iisalle. Sitten vieritin damin kaksi kertaa. Takaisin tuli vauhdilla.  vaihtokaupassa annoin sitten toisen damin sille takaisin suuhun. Piakkoin täytyy uskaltautua taas kokeilemaan tätä ulkona. Sen lisäksi muistelimme pillistä istumista, maahanmenoa ja sivulle tuloa. Aida tosin tarjosi samaa aikaa vieressä myös maahan menoa sun muuta, joten sillekin lensi palkka välillä.  Lopuksi Aidan kanssa treenailin vähän kaukokäskyjä tuossa käytävällä. Lähinnä maahanmenoa ja istumista, mutta myös kerran seisomaan nousemista, ennen kuin Aida ehti ennakoida. Sillä on ollut tosi paljon etenemisongelmaa, mutta nyt se ei edennyt, kun laitoin palkan sen taakse ja jäin itse kohtalaisen lähelle sitä.

Aidalla juoksut lähenee loppuaan, mutta vähän jotain vuotoa vielä. Aida on silti saanut juosta metsässä vapaana, muuten se tulisi ihan hulluksi, jos joutuisi vain hihnalenkeillä olemaan. Aidalla tosin on nyt juoksujen loppupuolella taas peittojen nylkytys korostunut ja se jopa oli vähän väliä Iisankin selässä niiden leikkiessä. Nyt ei tosin enää juurikaan, kun en antanut sen tehdä sitä.