Tämä kuu on kokonaisuudessaan minulle hyvin kiireinen, joten nyt esimerkiksi joudutte lukemaan pitkää tekstiä, kun ei ole vain yksinkertaisesti ollut aikaa tätä päivittää.

Iisa meni kolmannen kerran uimaan, olisiko ollut perjantaina. Huomasin paljon parannusta, koska se meni jo vähän rohkeammin, aavistuksen pidemmälle eikä räpiköinyt yhtä paljoa (mutta vähän kumminkin). Neljäs kerta tapahtui tässä leirillä eilen (ks.alempaa).

Sitten, täytynee kertoa hieman Aidasta luonnetestissä. Se oli keskiviikkona 11 päivä Hyvinkäällä, jonne menimme Riikan ja Nellan kanssa. Oli mukava mennä kaksin, niin toinen pystyi videoida kaikki toisen suoritukset. Niitä on ehkä joskus kymmenen vuoden päästä nähtävillä FB:ssä ja/tai galleriassa.  Olin ollut tuolloin itse aamuvuorossa, joten lähtö tuli vähän kiireellä, mutta ei pahemmin myöhästytty. Eksyttiin kyllä ties missä ja lopulta piti kysyä apua paikallisilta.  Aidan testitulos ei liiemmin yllättänyt, se sai +142 pistettä, eli ihan jees tuloksen. Kyllä tuomari ainakin sanoi, että kyllä tämä koira kannattaa kotiin viedä. Nella sai +198, onnea huipusta tuloksesta! Tuomareina oli Tarja Matsuoj ja Bengt Söderholm. Tykkäsin kyllä Tarjasta paljon, tosi mukava! Seuraavana vähän copy-pastea Facebookista:

"Hyvinkää 11.5.2011, tuomarit: Tarja Matsuoj & Bengt Söderholm.

1. TOIMINTAKYKY +1 -> kohtuullinen

2. TERÄVYYS +1 -> pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

3. PUOLUSTUSHALU +3 -> kohtuullinen, hillitty

4. TAISTELUHALU +2 -> kohtuullinen

5. HERMORAKENNE +1 -> hieman rauhaton

6. TEMPERAMENTTI +1 -> erittäin vilkas

7. KOVUUS +1 -> hieman pehmeä

8. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS +3 -> hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

9. LAUKAUSPELOTTOMUUS +++ -> laukausvarma.

---> YHT. +142 p.

Tuomarin kertomaa:

- kelkkakoe meni hyvin, siinä Aida osoitti hyvää toimintakykyä ja taistelutahtoa, mutta pimeä huonehan ei mennyt hyvin (Aida ei oikein tajunnut mitä pitää tehdä, vaan seisoskeli ovella ja tarvitsi apuja ennen kuin löysi minut sohvalta).

- Aidasta ei saatu aggressiivisia piirteitä esiin seinään kytkemällä ja uhkaamalla (terävyyskoe). Aida kuulemma istui sillä paikalla, mihin se oli jätetty: ei perääntynyt yhtään, mutta ei uhannutkaan, vain laittoi suunsa kiinni ja katsoi kulmat kurtussa :D ei sinänsä mikään yllätys, ettei Aida puolusta itseään hirveästi..

- Minua Aida puolusti, sillä toisessa hyökkäyskokeessa Aida oli kyllä aktiivisesti minun ja hyökkääjän välillä härväämässä, mutta ei kuitenkaan haukkunut. Tuomari sanoi, että Aida ei tiedä, miten pitäisi puolustaa, mutta se yritti puolustaa.

- Temperamentista: tuomarin mielestä Aida näkee ja kuulee kaikki ja ehkä vähän liikaakin. :D ei sekään yllättänyt, kun Aida ei vaan seisoskele, vaan koko ajan on meno päällä johonkin päin.

- Aida osoitti kovaa luonnetta ulkona erikoiskokeessa, missä se säikäytettiin kaksi kertaa. Sisällä pimeässä huoneessa tuli kuitenkin esiin pehmeys. Tuomarin mukaan Aida ei ehdi keskittyä ulkona niin paljon kaikkiin pieniin yksityiskohtiin kun on meno päällä koko ajan. Eli vissiin yhtä kahtiajakoinen luonne kuin olen kuvitellutkin :D

Laitan kyllä myöhemmin videopätkää, kun ehdin ladata..Se on hidasta hommaa niitä tänne ladata!

Aidan tuloksesta ei ehkä yllättänyt mikään muu kuin tuo pimeässä huoneessa toimiminen."

Sitten toinen juttu on Kaakon noutajien leiri/koulutusviikonloppu, joka oli nyt la-su 14-15 pvä. Mulla oli etukäteen sellainen asenne, että kaikki menee päin vAttua, mutta menkööt (tosi lupaavaa ja positiivista). Viikon aikana oltiin tehty luovutus- ja pitoharjoituksia damilla sisällä Iisalla. Mutta Iisa kyllä yllättikin mut enemmän kuin hyvin!!  Maanantaina kaikki vielä meni damin kanssa tosi huonosti, mutta nyt ihan erilailla, iha kuin oltaisiin harjoiteltu tyyliin kuukausia.  Mikä tuota koiraa vaivaa?  Mutta en tosiaan valita, toivottavasti nyt päästäis kotonakin ulkona jatkaa siitä mihin jäätiin. Tämän viikonlopun perusteella uskallan kyllä lähteä taas ulos treenaamaan, jos menee huonosti niin sitten taas pitää ottaa vissiin takapakkia..mutta eipäs mennä asioiden edelle. Nyt pitää oikein pinnistää, että muistaa kertoa kaiken.

Menin Artun ja Ronjan kyydillä. Arttu oli töissä lauantaina ja treenasi sunnuntaina. Iisa treenasi molempina päivinä nou-ryhmässä. Leiri oli Haukkulahden majalla Verlassa (jossain Kouvola-Kuusankoski-akselilla). Lauantaina ensin teimme 2 ykkösmarkkeerausta metsässä variksella. Kouluttaja oli Eija. Iisa ei ole edes ikinä tehnyt noin pitkiä matkoja, mutta kuulemma matkan pituus ei haittaa, kun maasto on helppoa. Menikin ihan hyvin. Kyllä Iisa yritti vissiin käydä jossain muuallakin varis suussa, mutta tuli heti kun kutsuin. Rapsuttelin Iisaa mahan alta ja se piti varista hyvin. Kouluttaja ei puuttunut tähän "kylkiasentoon" luovutuksissa.

Toinen tehtävä aamupäivällä oli hakuruutu, mutta Iisahan ei ole vielä aloittanutkaan mitään semmoista. Niinpä teimme niin, että veimme yhdessä variksen noin 20 m päähän ja lähetin "etsi"-käskyllä. Meni hyvin. Eija sanoi, että kannattaa harjoitella esim. joka päivä kerran niin, että aina samassa paikassa tekee tuon, niin koira oppii etsi-merkitystä ja pikkuhiljaa voikin viedä 2 ym..damia. Lounastauolla sai Iisa levätä Artun autossa ja minä otin maskotti-Aidan ja kävimme metsässä lenkillä. Aidalla tuli ilmeisesti haava kieleen tms. koska sen suusta alkoi valua kovasti verta, mutta en kyllä saanut selville, mistä se tuli. Aida muuten onnistui katkaisemaan nahkahihnansa nykäistessään tarpeeksi kovaa. Kiva.

Iltapäivällä oli vesityö ja kanijälki. Veneestä heitettiin ensin 1.dami ja toisella kierroksella 1.riista. Iisa meni heti uimaan ja eka damin hakeminen sujui hienosti. Se kuitenkin ehti tiputtaa damin ja ravistella, mutta toi sen sitten. Riistaa hakiessa sen itseluottamus vähän petti, oli vissiin vähän kaukana ja kehuin sitä uimaan lähtiessä. Se teki lyhyen lenkin ja tuli luokseni. Kovin oli taas pärskyttämistä. Uusi yritys, mutta nyt veneestä heitettiin lintu lähemmäs. Lintu oli muuten koskelo, eli täällä oli kiva kun sai totuttaa koiraa vähän oudompiinkin riistoihin. Nyt Iisa haki hyvin ja kun sanoin "odota, odota, odota" peräkkäin rannalle noustaessa, niin se ei tiputtanut, vaan sain rapsuteltua sitä ja otettua linnun. Venettä Iisa ei järvessä tuntunut edes huomaavan, mutta kun venettä vedettiin rantaan, niin se oli jo vähän jänskempää ja piti haukkua.

Myös kanijälki meni ihan hyvin. Siitä tehtiin aika lyhyt, mutta Iisa sai kyllä hajun ja sseurasi sitä. Alkuun se oli vähän pyörimistä ja poikkesikin jäljeltä, mutta lopussa alkoi todella seurata jälkeä ja kyllähän se kanikin hyvin palautui. Aidaa käytin vielä lenkillä iltapäivällä, mutta muuten koirat nukkuivatkin sitten yön autossa. Vähän oli kuulemma ollut viileä yö, kertoivat jotkut autossa/teltassa nukkuneet, mutta eivät koirat ainakaan kovin loukkaantuneilta vaikuttaneet aamulla.  Muutoin leirillä tietysti saunottiin ja paistettiin makkaraa yms.

No sitten tänään meidän kouluttaja vaihtui, tuli Eijan tilalle Santtu (www.santunjahelinlabbikset.blogspot.com) Alussa oli vähän kontaktiharjoituksia, pillistä pysäyttämistä ja linjoja+ohjausta. Tuli kyllä taas uusia harjoitteluideoita ja tietoa kaikesta! Teimme esim. niin että koira istui meihin päin ja sivulle jommale kummalle puolelle vietiin/vieritettiin pallo. Koira tietysti kärkkyy palloa, mutta koiran huomio kiinnitetään nostamalla käsi, antamalla pillillä pysäytyskäsky ja sitten sanomalla eteen tms.. ja tietysti piti aina nostaa sen puolen käsi, kummalla puolella pallo oli. Vähän saman tapaista teimme dameilla sitten. Yksi suora linja (meni hyvin kaikkia palautukset, otot ym.!!) metsässä ja tienviertä pitkin ja yksi takaalähetys. Siinä koira käännettiin lähetyspaikalla istumaan "väärään suuntaan" eli damit jäi taakse. Helpotukseksi koiran sai jättää vähän viistoon. Sitten sama juttu kuin äskön. Aluksi Iisa ei ymmärtänyt, mitä "eteen" tarkoittaa, mutta ilmeisesti tein kaikki liian hätäisesti. Kun Santtu antoi mulle käskyjä, niin sujui hyvin, eli ensin pitää kiinnittää koiran huomio ja sitten vasta "eteen"-käsky. Samoja juttuja voi tehä esim. ruokakupilla.

Iltapäivällä oli erilaisiin riistoihin tutustumista helpoilla noudoilla ja taas vähän hakuruudun alkeita. Kaikki muut koirat olivat Iisaa paljon pidemmällä hakuruudussa, ne tiesivät mitä tehdä, mutta Iisa kyllä mielestäni kantoi kaikista varmimmin niistä mitä erilaisimpia lintuja. Oli fasaania, korppia ja kyyhkyä ja kaikki meni hyvin. Niissä yhteyksissä tehtiin tosi lyhyet markkeeraukset. Ekalla kerralla Iisa varasti (ei ollu taippariotteessa), jolloin kouluttaja syöksähti ottamaan linnun, ettei Iisa saa sitä palkintoa. Kehuin Iisaa kun se tuli luokseni. Toisella kerralla Iisa kyllä pysyi, mutta jäi hidastelemaan ennen lintua. Kolmas ja neljäs kerta meni ihan hyvin, ei varstanut eikä hidastellut.

Tällä leirillä tuli kyllä monissa ns.tavallisissakin asioissa treeniä, mikä on tosi hyvä (esim. vene, malttia kun toisille heitetään ja I katselee, sekä laukauksen äänet, joita kuuluin jostain tosi kaukaa ->ei piitannut). Eli olen hyvillä mielin ja tosi hyviä oppeja taas saatiin. Saatiin kuitenkin Eijalta vähän noottia tuosta seuraamisesta tai siis seuraamattomuudesta. Mutta se on ihan totta, koska minun täytyy nyt ehdottomasti opettaa Iisa seuraamaan..(erilliset käskyt nou:ssa ja tokossa, mutta ensin tämä nou-seuraaminen) Ostinpa muuten leiriltä yhden noutajahihnan vielä, sellaisen äärimmäisen lyhyen ja ohuen sekä kanidamin/kestokanin jälkiharjoituksia varten. On mulla kyllä myös yksi oikea pupukin pakkasessa, mutta jostain kumman syystä Iisan käsittelyn jälkeen niitä harvemmin enää viitsii pakastaa uudelleen.

Iisa oli tosi väsynyt ihan ymmärrettävästi ja Aidakin on nukkunut koko illan raskaasta osastaan huolimatta.  Aida kävi tänään myös uimassa siellä leiripaikalla.

P.S: Iisalla kyllä kesti jalat ihan hyvin, ja toistaiseksi ollaan oltu vielä terveinäkin!