Sunnuntaina menin koirien kanssa myöhään kentälle agia harjoittelemaan (kuumuuden takia myöhään). Aidan olin juottanut jo tuntia ennen, niin kuin viimeksi kirjoitin. Olin suunnitellut treenit jo etu käteen, ja kyllä se helpottikin. Aidalle ensin hyppyneliö, jossa tuli harjoiteltua takaakiertoa sekä myös toisaalta testattua, että osaan vetää koiran myös välistä. Aluksi oli ihan lyhyt (perus)toko sessio. Hyvinhän se meni, Aida oli oikein hyvä tyttö ja itsekin osasin kunnolla näemmä ohjata! Sitten Aidalle tein 3 hypyn pätkän taas, jossa tuli itse harjoiteltua valssaamista. Kyllä sekin tuntui menevän ihan hyvin. Ja lopussa vielä ihan yksittäisenä omana esteenään muisteltiin rengasta, sen takia jos kisoissa tulee vastaan, niin menee varmasti oikein. Ja hyvin meni, ei Aida yrittänyt hypätä sivuista. Olisin muistellut sen kanssa vielä pussiakin, mutta Kirsujen pussi oli näköjään rikki - siitä puuttui se kangasosa, joten turha oli harjoitella sitä.

Iisa kuului vinkuvan autossa. Sen kanssa oli ihan yhden hypyn harjoitus + A niin kuin viimeksi. Hyvin meni hypyt namikipon avulla niin, että lähetin koiraa ja sitten niin että kutsuin toiselta puolen. Iisa ei oikein keskity hyppäämiseen eikä tekniikka näytä vielä mitenkään parhaalta mahdolliselta, kerran se pläsähti riman päälle kunnolla, kun oli niin keskittynyt edessä häämöttävään namikippoon. Sitten kokeilin ilman namikippoa, mitä tapahtuu jos lähdemmekin melkein yhtä aikaa. Eli minä itse tulen mukaan liikkumaan (+ käsiapu). Siitä huomasikin, että hyppääminen ei olekaan vielä iskostunut takaraivoon, koska Iisa alkoi katsella vaan kättäni ja meni käteni perässä ja kiersi esteen. Mutta tuokin homma toimi taas, kun laitoin namikipon eteen. :) A-este meni hyvin, hihnassa mennään ja kontaktia harjoitellaan..

Eli sunnuntaina meni agi-treenit hyvin molemmilla. Parasta oli Iisallakin se, että into oli koko ajan ja Iisa veti jo tosi paljon kentälle mennessä. Sehän tässä vaiheessa on tärkeintäkin, että kentästä tehdään sille tosi kiva paikka!

Eilen maanantaina käytin koiria uimassa täällä Virroilla Löytty-järvellä. Koirat tykkäsi uida ihan hulluna, Aidakin oli koko ajan vedessä kärkkymässä koska heitän tennispalloa. Iisakin ui ihan mukavasti jo, tekniikka on alkanut parantua ja ui yksin jo pidemmälle (siis uskaltaa uida pidemmälle), n.15 m jo (oli pisin matka minkä heitin).

Tänään koitin vähän harjoitella Iisan kanssa metsässä damilla. Ensin tein yhden muistiharjoituksen (damin vein yhdessä alamäessä metsässä sen verran pidemmälle, ettei Iisa ollut kaiken aikaa näköpiirissä). Se meni tosi hyvin. Mutta kun kokeilin samaa toista kertaa, niin Iisaa ei enää kiinnostanutkaan. Se vaan jäi nuuhkimaan jotain eikä enää mennyt, vaikka yritin, joten loppujen lopuksi minun täytyi itse hakea dami. :( Sittenpä kokeilin vähän riehuttaa Iisa ja heitellä damia sille, ns.paukkunoutoina. Se kyllä (plus vetoleikit) vähän auttaa, mutta ei sillä mitään hirveää paloa asiaan tällä kertaa saanut. Kyllä tämä lämmin ilmakin varmasti osaltaan vaikuttaa Iisaan, koska se tuntuu olevan sellainen hirveän "lämpöherkkä". Kun minua sitten alkaa ärsyttää, niin Iisakin ihan varmana huomaa sen, koska siitä tulee sellainen hidas laama, joka ei edes meinaa tulla sivulle käskystä vaan matelee ja suunnilleen yrittää omalla käytöksellään rauhoitella minua. Tiedän sen, mutta ärsyttää silti. Ja kun Iisaa kehuu töitä tehdessä ja antaa käskyt iloisella äänellä, niin silloin menee hyvin. HUOH. Ajattelin ehkä tänä iltana vielä mennä suoraa päätä pihalle tekemään sen ja avustajan kanssa pari markkeerausta (heittoa) vähän kuin "korvaukseksi". Meille molemmille jäisi hyvä mieli. :D Toivonmukaan. :D Ei sitä täydellistä koiraa ole olemassakaan, mutta minä toivoisin Iisaan vielä vähän lisää sellaista kipinää ja työintoa. Aidassa sitä intoa on, mutta sille sopis saada vähän tuosta Iisan nouto- ja riistavietistä..