Eli menin tänään lenkit erikseen koirien kanssa, jotta pääsin vähän treenaamaan Iisan kanssa. Joululomalla harjoiteltiin näitä kääntymisiä sisällä ihan ruoan avulla (ja naksuttimen, kun oikein kääntyi) ja nyt testattiin homma todellisuudessa. Täytyy sanoa, että jotenkin itsekin ruvennut vähän jännittämään näitä noutotreenejä Iisan kanssa.. Koskaan ei tiedä miten menee.. Aina vähän jännittää, että ehtiikö Iisa kyllästyä vai enkö minä ohjaa tarpeeksi hyvin tai vaadinko minä itse liikaa, jolloin se ei enää tee... Lähinnä tuo oma toiminta jännittää, että osaanko minä, olenko minä tarpeeksi hyvä. Tänään ainakin yritin olla niin positiivinen kuin mahdollista ja tänään menikin hyvin! Hyvä me. Yritin parhaani muukaan näyttää (lepertelyyn sortumatta ) että olen tyytyväinen Iisaan. Olimme siis yhdellä lumeen tehdyllä polulla. Ensin tein tavallisen eteenlähetyksen/muistin niin että veimme damin yhdessä. Vahvistin myös eteen-sanaa matkan varrella varmaan kerran-pari. No, sitten itse asiaan. Jätin Iisan istumaan (naama minuun päin, vähän vinottain) ja vein itse damin. Yritin koko ajan kiinnittää huomioita omiin tekoihini. Esim. menin koiran ohi oikealta (kun pitää kääntyä oikealta puolelta), poistuin toiselta, yritin sanoa käskyt innostavalla äänellä. Ja jättäessäni damin, vähän "vaakuin" ja näytin selvästi, mihin sen laitan. Mutta yhden asian unohdin. Liikkeellelähtö oli tosi hyvä (kun siinäkin joskus on ongelmaa ollut), Iisa lähti liikkeelle sinne päin, mutta yhtäkkiä pysähtyi ja kääntyi minuun päin ja jäi seisomaan. Hokasin kuitenkin aika nopeaan, mitä en tehnyt. En nimittäin sanonut eteen käskyn kuin kerran, en vahvistanut sitä. Kaiketi Iisa vaatii sitä vielä. Luultavasti se pysähtyi, koska on epävarma vielä tai ei ollut ihan satavarma, tekeekö oikein (en ole tosin varma, mutta oma päätelmäni, pehmeä koira kun on). Kun se siinä seisoi, päätin tehdä alusta koko jutun, kutsuin Iisan ja lähetin ja se lähti (luojankiitos) heti nopsaan. Nyt sanoin vahvistussanan peräti vielä 2 kertaa eli vähän korostetusti matkalla.. Mutta se tehosi ja hyvin meni sitten! Teimme saman homman vielä kerran vasemmalle puolelle ja kerran toisella polulla taas oikealle puolelle. Eli siis tosi hyvin meni nyt treenit, olen tyytyväinen. Iisa kääntyi aina oikein päin ja edelleen luovutukset oli hyviä. En edes mennyt kyykkyyn, vaan olin seisaallani ja pyysin sitten Iisaa katsomaan minuun ja "antamaan" damin. Hyvä me!

Tässä muuten pari Helenan ottamaa valokuvaa sunnuntaiselta lenkiltä Räskistä!! Kuvista puheenollen, eilen illalla päivittelin meidän galleriaa (jonka muuten linkitän tänne nyt kun sivuja ei enää ole) ja tänä iltana teen homman valmiiksi, eli käykääpä kurkkimassa uusia kuvia!! Oli jo aikakin laittaa viime kesän kuvat...

 

Iisa & karjis Sinko 7kk

Ei onneksi uskoisi, että tällä koiralla on joskus ollut peräpää halvaantunut... :)

Kaikki haluavat saman lumipallon...(Aida, Iisa, Sinko)

Iisa & Aida.. Aida nyt on vähän hassun näköinen, kun mahakarvat on kynitty leikkauksen takia joulukuussa...

 

Ilma oli aika harmaa, joten kuvatkin on nyt aika harmaita, mutta ihan onnistuneita silti, kiitos Helenalle!