On jännittävää ajatella, että edessä on kokonainen vuosi eikä yhtään tiedä, mitä se tuo tullessaan! Jokaisena uutena vuotena on sellainen odottava olo, että on innoissaan ja haluan nähdä mitä tänä vuonna tapahtuu! Toivottavasti tietenkin enemmän hyviä kuin huonoja asioita.

Tänään tein kääntymisharjoituksia Iisan kanssa, jotka ovat alkeet ohjaukselle. Minulle on opetettu, että koiran pitäisi mielellään oppia kääntymisen idea kunnolla ennen varsinaisia ohjauksia. Siis kääntymään joko oikean tai vasemman kautta ympäri, riippuu kummalla kädellä näytetään. Me ollaan kyllä tehty tätä aiemmin, meille opetettiin se keväällä leirillä, mutta ei olla harjoiteltu pitkään aikaan, kesällä viimeksi. Iisa ei kyllä osaa tätä(kään). Siis siinä mielessä, että vaikka kuinka yritin tehdä asiat niin kuin on opetettu, se kääntyi silti ympäri vasemman kautta, vaikka dami ja minä ja kaikki oli oikealla. Näin pari kertaa. Jatkoimme lenkkiä ja teimme metäspolulla uudestaan, jossa Iisa ei aluksi edes käskystä mennyt mihinkään vaan istui ja tuijotti minua. Lopuksi otin niin lyhyillä etäisyyksillä, että vika suoritus oli varmasti onnistunut. Olen selittänyt tämän tehtävän tänne blogiini joskus aiemmin, mutta siis dami on koiran edessä hieman oikealla/vasemmalla, riippuu kumpaa harjoittelee. Koira istuu selkä damiin päin eli naama minuun päin vähän vinossa oikealle/vasemmalle (riippuu kumpaa harjoittelee). Ensin annetaan pillillä pysäyttämiskäsky ja nostetaan käsi ilman kiinnittääkseen koiran huomion ja sitten heilautetaan vähän samalla kädellä ja lahetetään koira eteen. Näin meille opetti eräs kouluttaja. Olemme tätä siis tehneet jo viime keväänä ja kesällä, joten olisi voinut mennä paremminkin. Mutta siis, kuten sanoin, Iisa kääntyi kuitenkin vielä vasemman kautta, joten ei oo vissiin tarpeeksi treenattu. Toinen asia, mitä meidän pitäisi harjoitella varmaan erikseen on luovutus. Koska Iisahan "luovuttaa" damin vieläkin välillä kylki muhun päin. Joskus jos rapsuttelen koiraa liian kauan se jo saattaa tipauttaa damin, mutta vaadin että se nostaa sen ja antaa mulle..

Hmm.. ajattelin tehdä jonkinlaisen suunnitelman Iisalle, ainakin muutamalle päivälle. Seuraavat pari päivää saavatkin olla malttitreenien aikaa, eli Iisa ei treenaa ollenkaan mitän noutoja ulkona vaan se saa ollakin katselija. Teenpäs jotain Aidan kanssa damilla ja Iisa saa olla vain katselija, eikä sen kanssa tehdä mitään. Jos se alkaa kytkettynä haukkua vaativasti, voin toraista, mutta vinkumisesta en (luin tämän muistaakseni siitä Gunilla Wedeenin kirjasta). Sen sijaan annan damin sisällä Iisalle kun se on tosi innoissaan, silloin kun minä tulen kotiin (otan damin eteiseen). Samalla harjoittelen luovutusta. Sisällä harjoittelen myös yllä mainittua kääntymistä tennispallon ja/tai ruoan avulla, mutta koitan hetken aikaa pitää damin erossa tästä. Ja kun menemme varmaan keskiviikkona mökille, voin avustajan kanssa tehdä parit markkeraukset Iisalle, mutta vain parit!

Aida siis sa huvin vuoksi tehdä jokusen noudon, jotta Iisa sa häiriötä. Muuten meidän pitäisi alkaa tokoilla taas, nyt kun alkaa olla jo leikkauksestakin toivuttu.

Miltä kuulostaa?