Tänään mulla ei ole koulua, joten kävin aamulenkit erikseen noiden koirien kanssa ja samalla vähän treenailtiin tokoa. Ensin Iisa. Iisa oli niin super. Ensiksi paikallaolo 1 minuutin verran. Hyvin meni, ei noussut. Loppuajasta kyllä nuuhki jo maata vähän sen näköisenä, että jaksaakos tässä enää maata, mutta ei noussut! Ja silloin tulikin jo se minuutti täyteen ja pääsi vapauttamaan koiran onnistuneesta suorituksesta. Teimme myös vähän kontaktiharjoituksia ennen seuraamistreeniä. Itse seuraamisessa ollaan kehitytty. Suoralla pätkällä mulla ei ollut mitään apuja, ei nameja eikä muuta ja keskityin hyvin pitämään katseeni edessä päin. Ja silti näin sivusilmällä, että Iisa seurasi nätisti ja sillä oli hyvä kontakti. Tosin en nyt oikein oo varma, oliko se kontakti mun käteeni vai muhun oikeesti... Mutta mulla ei ollut kädessä mitään. Tämä tapahtui siis hihnassa ja matkakin oli lyhyt. Vielä annoin sivu-käskyt pysähdyttyä, mutta sivulle tulo menee vähän jouhevammin kuin vielä jokin aika sitten. Muutenhan siis Iisalla on kyllä aivan erinomainen paikka aina sivulla. Myös käännäksiä treenattiin ihan erillisenä, ei siis vauhdista. Siinäkin ollaan ainakin vähän kehitytty. Sama juttu vielä tuon sivu-käskyn kanssa kuin itse seuraamisessakin. Varsinkin oikealle käännökset meni oikein nätisti! Ja vasemmallekin kääntymiset meni ihan jees. Ehkä se vielä oppii lukemaan ajan kanssa paremminkin mun pään liikkeitä. Vikana oli sitten luoksetulo. Meni hyvin, nyt oli jo tulossa sivulle ja kenties olisi tullutkin ilman käskyäkin, mutta annoin sen varmuuden vuoksi. Musta on paljon helpompaa opettaa se tuleen tokossa suoraan sivulle kuin jäämään ensin eteeni. Ainakin kun meillä noi molemmat olisi edessä ihan miten sattuu eli vinossa tai Iisa juoksisi mua päin. Kun ei noita pk-lajejakaan harrasteta (ainakaan vielä ). Tosin nytkin kun Iisa tuli vauhdissa sivulleni, se meinasi taas vähän törmäillä ja loikkasi sillain hauskasti sivulleni. Muuta ei sitten tehtykään. Noita jättöliikkeitä ei tehdäkkään ennen kuin seuraaminen on jo vähän vahvempi liike. Kyllä huomaa, että Iisanen on vielä kovin kakara. Se on totta kai leikkisä, ja kun leikimme vetoleikkejä palkkioina välillä tokossa ja agissa, niin Iisa meinasi välillä ottaa minua kädestä kiinni ja ruveta kiskomaan. Onneksi se kuitenkin rauhoittuu ja lopettaakin käskystä. Kun leikimme, näyttää Iisa ihan pennulta heitellessään ja ravistelleessaan lelua ympäriinsä. Juuri tuo on etuna Iisassa verrattuna Aidaan, että se tykkää niin kamalasti vetoleikeistä. Sitä on niin helppo motivoida ja leikin avulla säädellä sen vireystilaa.

Sitten menin Aidan kanssa meren jäälle ensin lenkille ja sen jälkeen treenailimme tokoa rannalla olevalla tiellä, jossa kävi kova tuuli. Ensin myös paikallaolo. Aidalla se oli 2 minuuttia. Häiriöksi laitoin namin sen oikealle puolelle jonkin matkan päähän maahan, vähän niinkuin siihen, missä toinen koira makaisi. Hyvin meni paikallaolo ja Aida sai sen namin sitten palkkioksi. Teimme myös parikin kertaa, aluksi ja lopuksi vapaana seuraamista. Aluksi ei mennyt ihan niin hyvin kuin lopuksi. Lopussa vielä motivoin Aidaa namilla laittamalla sen suuhuni ja kun aida alkoi edistää, siirsin sen taskuuni ja edistyskin loppui. Aluksi seuraamisessa ei ollut niin hyvää kontaktia ja Aida jätti jopa kerran vähän liikaa väliä minuun. Lopussa saatiin oikein kaunista seuraamista, samoin jättöliikkeissä.

Liikkeestä maahanmeno meni hyvin. Liikkeestä seisomaan jääminen ei niinkään, enkä tiedä, mitä aida taas siinä ajatteli, mutta onneksi asiat saatiin korjattua loppua kohden. Aluksi Aida ei pysähtynyt tai pysähtyi ihan hidastellen. Ei hyvä. Kerran tein niin (kuin liike opetetaan) eli käännyin suoraan Aidan eteen annettuani käskyn. Aida pysähtyi. Se oli ikäänkuin pieni muistutus. Sitten huomasin, että kun annoin "Seis"-käskyn tarpeeksi terävästi ja tarpeeksi lujalla äänellä, se pysähtyi ihan hyvin.

Ruutua teimme sekä edestä että takaa, siis kahdessa suunnassa. Tuuli tuotti vähän vaikeuksia, kun mun tötteröt ja namikippo erityisesti meinasi lähteä lentoon. Laitoin namikippoon lumikökkäreen painoksi. Nyt meni ruutu hyvin. Toisesta suunnasta lähetettynä ei niin suoraviivaisesti kuin ensin, mutta ei kuitenkaan ollut sellaista haahuilua kuin viimeksi. Loppuun teimme vielä kaukokäskyjä. Varmaan parhaiten mennyt liike tänään, jee! Vaikka kerran Aida pääsi varastamaan ennen aikojaan namin kupista (takapalkka). Sitten lyhensin vähän matkaa mun ja Aidan välillä. Teimme muutaman kerran, ja erilaisilla sarjoilla. Hyvin meni, kaikki vaihdot oli nopeita, eikä Aida edistänyt ainakaan minusta.

Aidan kanssa meinasi koitua ongelmaksi välillä taas tuo koiraan vilkuilu. Huomenna teemme yhdet kisamaiset treenit (eli isompi palkka vasta lopussa) ja ensi viikolla varmaan toiset. Huomenna pitää muistaa taas samat tavoitteet mitä eilen kirjoittelin agilitypuolella.

- Ei koiraan vilkuilua, itse reipas eteneminen. Pitää luottaa koiraan.

- Käskyt tarpeeksi terävästi, mutta innostavasti.

- Huomenna teen ensin ne jättöliikkeet ja vasta sitten seuraamisen.

Noi asiat kun muistaisi huomenna.