Tänään ollut reippailupäivä, oonkin ite ihan puhki ja Iisakin. Aamupäivälenkki tehtiin Maaritin, Veeran ja Ronjan kanssa ja ette usko, mutta Blondi pyöri TAAS jossain jossa oli kalaa. Viimeksi se oli Aida, mutta nyt Iisa haisee, ei tosin yhtä voimakkaasti. Kaippa mun se täytyy pestä uudelleen, ainakin pelkkä selkäosa vaahdottaa, mistä se haju tuleekin.
Illalla olikin sitten Iisan agsatreenit. Ekaa kertaa siis "omassa" ryhmässä, jonka vetäjä on myös Masa. En tiedä, käykö kaikki vakituisesti, mutta ainakin oli isompi ryhmä mitä Aidan kanssa ja aika hurahti. Iisa lisäksi oli cockeri, tolleri, belggari, borderterrieri ja kleinspitz muistaakseni.. Ensin lämmittelin Iisan kanssa sillä hyppyseminaarista tutulla "korkeusgridi"-sarjalla, meillä oli nyt vaan kolme estettä. Vikan korkeus oli 40 cm, muiden 30-35 muistaakseni. Hyvin meni, ei ollut juttu unohtunut. Pari kertaa tipahti kyllä rima alas. Ja kerran pari iisa yritti varastaakin, että jouduin palauttamaan sen lähtöön. Kävin myös välillä palkkaamassa sitä lähdössä paikalla pysymisestä.
Sitten se varsinainen treeni, joka oli kyllä varmaan blondille haastava. No, menihän se sentään jo sellaista viiden esteen sarjaa!! Siinä oli kaksi putkea ja loput hyppyjä, ja meidän kohdalla rimatkin oli tosi alhaalla, 35 sentissä. Siinä oli ideana ohjaus, peruskuvioiden harjotteleminen, esim. persjättöä, takaaleikkauksia ym... Muuten meni ihan hyvin, mutta Iisa on kovasti "kiinni kädessäni" ja siitä pitää opettaa se pois, hakemaan esteitä itsenäisemmin. Olenkin yrittänyt tätä tehdä, mutta vielä pitää enemmän. Esim. välillä meni ihan jees, mutta se menee ihan käteni perässä, jos käteni menee vaikka putkesta vähänkin sivuun, niin Iisakin. Ei hyvä pidemmän päälle.
Lopussa treenailtiin vielä yhdellä hypyllä juuri tota itsenäistä esteen hakua ja irtoamista niin, että lähetän Iisan hypylle ja namialustalla on palkka hypyn takana. Se meni hyvin, voidaan koittaa jo kahdella aidalla lähetystä seuraavalla kerralla.
Iisalla oli kamalasti energiaa tullessa, mutta kyllä se vaan väsyy niin kovin nopeasti. Esim. kun oltiin tuota meidän viiden esteen sarjaa muutama kerta tehty peräkkäin, niin Iisa jo plösähti maahan väsyneenä. 
Ja kyllä nyt on kotonakin sen "mökissä" hiljaista... 
Voipi olla, että en ensi viikolla taas Iisan treeneihin pääse (harmi juttu), mutta seuraavia odotellessa!
Ja huomenna sitten Aidan kanssa.
---
Muuten: Olen hiukan innoissani. Me ollaan lähdössä maaliskuussa Ylläkselle parin kaverin kera ja niin, että Aida ja Iisa tulevat mukaan. Aika siistiä!! Vielä öää, reilu 4 kuukautta...
Kommentit